Kina

• Virallinen nimi: Junipermoor’s Khiva Red
• Väri: Grizzle & tan
• Syntymäaika: 11.4.2008
• Terveys: lonkat A/A, polvet 0/0, kyynärät 0/0. Kaula-, rinta-, lanne- ja selkäranka ok.
• Kasvattaja: Kirsi Söderberg
• Omistaja: Lea Nissinen
• KoiraNet

• Luonnetesti +154p (tarkempi kuvaus)
• Tulokset: TK1, TK2, tokon PiirM joukkue pronssia 2012

Kina on vuosien haave mikä toteutui vähän vahingossa. Olin suunnitellut uroksen ottamista ja ehdoton oli se sininen väri. Suunnittelin myös tuomista ulkomailta ollessani tyytymätön suomen bordereihin. Alunperin mietin jopa holskua ja sen takia otinkin aikoinaan yhteyttä Kinan kasvattajaan, Kirsiin. Mutta asiat muuttuivat ja kun kuulin että Kirsi oli astuttamassa omaa Safiiriaan, halusin nähdä koiran heti livenä. Mahdottoman hauska tapaus! Näin isänkin ja olin tyytyväinen yhdistelmään, silti mietin urosta mutta näin vaan asioiden ei ollut tarkoitus mennä joten mulle tepasteli kesällä 2008 ruskea narttu ja vielä sijoitukseen. : )

Mistä Kiina on tehty?

Kiina on tehty rakkaudesta ja hännänheilutuksista sekä otsarypyistä. Kina on erikoisin koira mitä mulla ikinä on ollut, sillä on maailman kummallisimmat äänet joita se jodlailee harva se päivä. Kina rakastaa huomiota ja kainalossa köllimistä, mutta ulkona painaa kuin viimeistä päivää. Sen villit riistavietit heräävät henkiin ja jos pupu katoaa näkyvistä, nenällä se etsitään. Kina on iloinen, joinain päivinä sitä harmittaa kovasti ja se mököttää, mutta pienellä hellyydellä sekin unohtuu. Kina rakastaa temppujen opettelua naksun avulla, sen bravuuri onkin laittaa kaikki neljä tassua ruokakippoon. Se osaa mm. myös peruuttaa, antaa tassua, pyöriä itsensä ympäri molemmilta puolilta, se osaa ryömiä sekä ryömiä kyljellään, se osaa laittaa toisen tassun toisen päälle. En edes muista kaikkia temppuja mitä se osaa. : )

Tuo Kiinapiina, keväällä 3-vuotta. Tämän koiran kanssa ei ole ollut helppoa, on vaikea elää koiran kanssa joka on liian pehmeä mun käteen. On tässä joutunut monituiset kerrat tuijottamaan itseään peilistä ja toteamaan, että kaikki opetusmetodit ei vaan päde kaikkien kanssa ja olen joutunut pinnistelemään hermojeni kanssa. Ja mulla kun ei vaan yksinkertaisesti ole maailman pitkäjänteisimmät hermot. Meidän yhteiselo on ollut ruusuilla tanssimista, mutta myös siellä p-jaskassa rämpimistä. Nyt kun aikaa on kulunut, alan tottumaan Kiinan touhuihin ja siihen miten se reagoi. Millä tavalla sille voi sanoa ja mistä se nyrpistelee ja menee koomailutilaan. Jos Kiina olisi yhtään toisenlainen, se ei olisi Kiina. Koiraa on vaikea kuvailla, mutta ei meiltä ainakaan huumoria puutu. Se älykkyys mikä Kinalta puuttuu, korvataan se huumorilla. Se on erikoisin koira mitä mulla on ikinä ollut, mutta silti Kina on aivan yliveto äiskän pullamasu : D

Advertisement