Treeniä treenin perään

Keksikää nyt joku mulle parempia otsikoita hei!! 😀

Tiistaina 23.9 tallilla. Sunille agia + Kinkulle tokoa. Kinalle ensiks hyppynoutoa, ongelmia alussa noston kanssa. Perusasennot suoria, vauhtinouto lopussa. Seuraamista ja askelsiirtymiä, suoria olivat. Kokeessa kaikki on vaikeempaa.

Sunille kujakeppejä, kolmas treenikerta. Vau! Umpikulmaa myös myös, muutaman kerran mokasi. Pituutta parilla palikalla, myös radan osana. Muutama rima 40cm, hyppäsi hyvin. Muuri medikorkeudella, tiputti palikat kertaalleen ja sen jälkeen vähän väisti. Palkkailin sitten pelkästä muurista.

Jos joku ihmettelee niin jättäydyin kepeillä tarkoituksella alkuun ja heitin vasta palkan kun oli mennyt kujan läpi. En halua että fokusoi pelkästään leluun, apparia kun ei ollut käytettävissä niin treenasin näin.

Keskiviikkona 24.9 tokoringin kanssa nekalassa. Kinan kanssa luoksetuloa ilman merkkejä, palkkasin topista, tosi hyvä! 🙂 Minna liikkuroi meille seuruuta, keskityin askelsiirtymiin ja paikallaan käännöksiin. Mokaili alkuun, 2 askelta eteen -> edisti. Vasemmalle käännöksessä ei ollut alkuun hereillä. Täyskäännös seis -> mokaili. Lähdin tosin aika ripeästi liikkeellä, Kina varmaan hämääntyi. Vasemmalle kaksi akselta -> perusasennot vinoja. Palkkailin kun oli suoria, paineistui ja ahdistui vähän kun huomautin nätisti että ei kelpaa, pitää yrittää paremmin. Tunnarissa kaksi riviä, oma eturivissä. Oli vaikea, ei heti tajunnut että ekan rivin kapulat pitää myös haistaa.

Sunin kanssa liikkuroitu luoksetulo, hyvä! Noudon kanssa hakkasin päätäni seinään, äänteli aika julmetusti. Oli kovin ylipinkeä. Hermostuin ja ajoin Sunin pois. Ei kovin hyvä juttu, tyhmä minä! Lopulta saatiin tehtyä ilman ääntelyä. Seuruussa pa’t vinoja. Perä aukee. Oli oikeasti aika huonoa seuruuta. Meni hermot, lopulta lähdin lenkille ja tein vielä pikkutreenit sen jälkeen. Nyt asenne oli parempi ja perusasennot suoria.

Torstaina 25.9 kotikentällä Maijun kanssa. Käytiin sitä ennen metsälenkillä meijän hoodeilla. Sunille noutoa. Haukkui. Kriteerit mietittävä uusiksi. Motivaatio kapulalle on suuri, sitä ei saa pilata. Jos Suni tekee pyytämäni asiat heiton jälkeen -> palkaksi pääsee noutamaan. Lopussa oikein hyvät kuunteluharjoitukset. Voisin tehdä niin että 1 x suora nouto, 2 x tehtävä ennen noutoa. Suni pitää kapulaa palkkana ja siksi palkanodotus nousee korkealle. Ei saa olla tahallaan ilkeä ja tuhma koiralle. Kriteerit pitää kertoa. Seuruussa Maiju oli taasen mun takana, perä aukee. Odottaa palkkaa. Maijulla naksu, naksautuksen jälkeen aukesi. Lopussa parempia toistoja. Mielentila saatava heti kohdilleen kun treenit alkaa, autosta päästessä ei lähdetä kaahottamaan vaan mennään yhdessä. Vaatia pitää ja jos ei toimi niin että Suppis on vapaana niin sitten remmissä. Saa rallattelulla itsensä vaan ylipinkeään mielentilaan. Kunpa aina muistaisi olla mustavalkoinen kaikessa. Oppia ikä kaikki!

Kinalle tunnari kahdella rivillä. Ei hämärästä johtuen meinannut löytää heti kapuloille. Oma kuitenkin löytyi suht pian kun löysi tiensä kapuloille. Iloinen ja vauhdikas palautus. Kaukoissa Maiju taas häiriköi, tuijotteli ja heilui. Kinkku ei koomannut. Lyhyeltä matkalta, palkkasin kaikki vaihdot. Treenattiin myös kaukojen jättöjä, kiva asenne. Juustopalkka! 🙂

Maantaina 29.9 Piiran tykö turkuun Anun kanssa. Olin varannut kaksi aikaa omille koirilleni, mutta tosiystävä luopuu omasta ajastaa että toisen koira pääsee hoitoon. Joten Suni jäi ilman hoitoaikaa kun Elli lähti tuuraamaan. Ensiksi hoidettiin Kina, Kinan vasen puoli (päältä katsottuna) heikompi. Rintarangassa jumia. Bot ja magneetti taas ahkeraan käyttöön. Plus b-vitamiinikuuri. L1 (lanneranka) jumia vasen puoli. L7 lukko. Liikkeet pitäisi oikeasti aina muistaa tehdä niin, että Kina on mun oikealla puolella. Homeopaattinen Arnica Montana olisi myös hyvä molemmille tytöille. Magneettia en ole käyttänyt ahkerasti tänä vuonna. Kina on taas pitkästä aikaa ollut huonossa kunnossa, viimeiset pari vuotta ovat olleet tosi loisteliaita.. Mutta nytten epäsymmetrisyyttä lihaksistossa. Kinalla myös paljon kuona-ainetta kropassa, varsinkin niskan nahka jää käteen, on paksua eikä kimmoisan tuntuista ja ohutta. Huono minä, nyt aloitin pari viikkoa sitten taas aktiivisesti magneetin käytön. Myös Sunilla.

Kinkun hoidon jälkeen lähdin lenkille Ellin ja Sunin kanssa. Elli parka sai olla remmissä koko aika. En viitsi ottaa riskiä kaverin koiran kanssa josko lähtisi vaikka huitelemaan riistan perään. Elli vaikutti välillä vähän närkästyneeltä kun ei päässyt juoksemaan, Suni sitten juoksi Ellinkin puolesta. Tunnin lenkin jälkeen Elli pääsi hoitoon ja Suni tsekattiin nopsaan (itseasiassa muuten Kinkun hoidon jälkeen). Sunilla lihaskireyttä rintarangassa -> vaikuttaa takapäähän ja takapäässä muistaakseni lukko. Elinalle mahdollisimman pian! Myös stressi voi kuormittaa Sunin kroppaa koska se oli tosi kireä. Suni oli muutenkin aika raskas Piiran luona. Stressasi ja läähätti, omalla energiallani en edesauttanut koiraa kun hermostuin itsekin. Olipa ihanat keskustelut Leenan kanssa. Hän osaa valita oikeat sanat, että ymmärrän asian jujun. Mun pitää itse harjoitella rauhoittumista ennenkuin voin vaatia sitä koiralta. Kinakin on nuorempana ollut sellainen rauhaton. Mä en vaan osaa kouluttaa koiriani oikein.. 😀 Onneksi olen saanut ystäviltä kullanarvoisia vinkkejä kuinka lähteä työstämään tätä eteenpäin. Sunilla on ihan hyvät hermot, mutta kun sen elämä on niin säätämistä suuntaan sun toiseen. Suni tekee kaiken aina täysillä ja unohtaa aina relata välillä. Kotonahan se makaa reporankana keskellä kämppää eikä välitäkkään mitä ympärillä tapahtuu. Tähän on tultava muutos, myönnän että olen ollut huono treenaamaan tätä puolta. Mielenpuolen jutut myös koiramaailmassa on todella mielenkiintoisia. Eihän Suni siis piippaa agilitykentän laidalla, eikä se huuda kun se näkee kiihkeän koiran radalla. Eikä tokossakaan, mutta se ei vaan osaa rauhoittua jos mä olen kauempana. Treeniä, tässä meille talvelle haaste. Ja roudata tuota elukkaa eri paikkoihin. Tehdä treeniä niin kauan kunnes sen mielikin rauhoittuu, hännästä näkee todella hyvin onko rento.

Keskiviikkona 1.10 niihamassa RC treeniä Sunille. Kina sai puuhata tunnarin ja ruudun verran, ei muuta. Piiran hoidon jälkeen pidän pari päivää täyslepoa mutta nämä kaksi liikettä ovat kuitenkin aika rauhallisia joten tein siksi. Tunnarissa Kinalla oli todella hilpeä asenne ja se mokasi, eipä tuonut omaa. Oli niin innoissaan, että nappasi oman viereisen. Lähetin uudelleen ja nyt oli tarkkana, edelleen sama hilpeys kapuloille lähtiessä ja palautuksessa. Ruutua tein lätkällä, häiriömerkkejä matkalla. Meni suoraan ruutuun! Tarvinnee treenata ruutua tallilla olevien keltaisten merkkien kanssa, koska ne voi tuoda oman lisähaasteensa pikkuterrierille.

Perjantaina 3.10 käytiin lenkillä sääksillä Maijun kanssa ennen talvikauden ekoja treenejä. Nuorten koirien teho-ringin treenit alkoivat. Teemana oli seuruu ja/tai nouto. Me ehdittiin tekemään molempia. Seuruussa Maiju oli naksun kanssa taas takana. Seuruussa taas perä aukesi, käännyin vasemmalle ja se auttoi. Sitten loivaa ympyrää vasemmalle. Ei korjaantunut heti. Lopulta annoin koiralle merkin siitä, että tuollainen seuruu on hassua, pitää yrittää vähän paremmin. Mulla on aika paljon tekemistä sen suhteen, etten nipota. Kerroin vain, että palkkaa ei nyt tule ja on uusi mahdollisuus saada palkka jos tekee paremmin. Tämä toimi koska Suni oli kuulemma parempi. Ei tuo seuruu ole paska liike, mulla itselläni on vain paljon tekemistä sen kanssa. Maiju ehdotti myös, että rauhallinen palkkaus -> namit olisivat oiva juttu Sunille. Tekniikka kärsii jos vire on liian korkealla. Kontakti ei tipu ja vire on kivempi kun palkkaa ruoalla. Lelupalkkaa voi käyttää mm. aloituksissa ja jos seuraaminen alkaa tympimään koiraa. Ja tietty vaikeissa paikoissa jos keskittyminen on vaikeaa. Itse lähinnä olin huolissani siitä, että onko Sunin vire turhan alhainen jos palkkaan ruoalla. Ehkei mun tarvitse olla huolissaan, Suni ja Kina ovat kuitenkin niin erilaisia keskenään. Kinan virettä voi aina (ja pitää) nostaa eikä se juurikaan mokaa kun taas Sunin virettä pitää laskea jotta saan sen keskittymään. Ihanaa on kuitenkin treenata kahden erilaisen koiran kanssa koska opin itse koko aika enemmän ja enemmän.

Noutohommassa äänteli kun pääsi kapulalle, rauhallisesti käskin Sunin makuulle. Säälittelevästi kommentoin ettei tuollainen sovi ollenkaan. Muutaman kerran jouduin tekemään palautteenannon koska homma jatkui. Vikalla kerralla tajusi itsekin mokanneensa ja kävi maaten. Jes! Seuraavaksi olikin jo hiljaa ja keskittyneempi. Meidän piti tehdä erilaista treeniä, mutta lopulta päädyttiin palkkaamaan nostoista. Sählää noston kanssa, Sunilla on kiire kapulalle ja mun luokse mutta noston kanssa menee aikaa. Toimi muutaman toiston jälkeen. Hitsi, enpäs ole tähänkään kiinnittänyt huomiota.

Itseksemme tehtiin hyppyä, jääviä ja luoksetuloa. Hypyllä vahvistin alkuun lelupalkalla kun hyppäsi. Sitten vahvistin toppia ja lopulta tein koko liikkeen perusasentoon saakka. Jäävistä aloitettiin topilla, vahvistin pysymistä koska yhden kerran taisi liikauttaa yhtä tassuansa. Muuten seuruu oli vähän pinkeää, taas punki itseään eteen. Huomautin kiltisti että tuo ei sovi ja aloitin uudestaan, oli paljon parempi. Maahanmenoja vahvistin myös alkuun, pysymisen kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia. Haluan vain ripeät maahanmenot, sitä ne ei täysin ole mutta mulle nuo suoritukset kelpaavat tosi hyvin. Perusasentoon pomppas ihanasti ja reippaasti. Hyvä Suppis! Luoksetulossa perusasennot olivat huonoja, eipäs olla treenattu näitä. Pistin kiertämään ja siitä sivulle. Osa hyviä ja osa vähän huonompia. Tarvii muistaa ottaa treenilistalle. Huonot ei silleen olleet huonoja, mutta kun tiedän Sunin pystyvän parempaan. Takapää siis oli pikkuriikkisen vinossa joten niistä ei tullut palkkaa. Osa taas oli superhyviä kun pa oli heti suora. Kainalopalkka. Palkanodotus tässäkin tekee muuten varmaan sen, että menee vinkkeliin kun odottaa lelua. Tarviipas alkaa tekemään välillä myös namilla näitä.

Lopussa vielä koko porukalla paikkamakuu. Tarjoili itsekseen lepoa kun kerroin virittelysanaa liikkeeseen. 😀 Ainakin jotain on mennyt skäivärän päähän.. En katsonut aikaa ollenkaan, mutta kävin välillä piilossa aidan takana ja palkkaamassa pari kertaa makuun aikana. Perusasentoon annoin väärän käskyn, istuminen jäi tosi vajaaksi koska Suni ei ollut varma saako nousta. Tyhmä minä! Laitoin uudelleen makuuseen jonka jälkeen kävelin pois ja takaisin, sitten oikea käsky ja typy nousi salamana istumaan. Pitää varmaan kohta kirjoittaa joku muistilappu käskyille kun niitä alkaa jo olemaan.. 😉

Kiitos Maijulle hyvistä treeneistä ja vinkeistä, ihanaa kun aina voi imeä uutta tietoa kuin sieni ja vahvistaa vanhoja juttuja mitä olen jo unohtanut / en ole huomannut treenata vähään aikaan.

Sunnuntaina 5.10 sarankulman ja pirkkahallin hoodeilla. Ensiksi metsälenkille Maijun kanssa. Olipas kiva lenkki, muisteltiin (tai minä muistelin) vanhoja kun seurailin Maijun vanhimman koiran, Ukon touhuja. Tulee ihan Vilma mieleen Ukosta, vaikkei niissä samaa näköä olekaan muutakuin ehkä väri mutta silti.. ;'( Vanhuskoirat ovat jotenkin niin reppanoita ja mulle tulee tarve suojella niitä maailman pahuuksilta. Mummo ja pappakoirat ovat tärkeitä ja niitä ei koskaan saa unohtaa kodin nurkkiin pölyttymään, ne ovat varmasti onnellisia jos silloin tällöin pääsevät puuhaamaan jotain pientä. Ukkokin näytti koiratanssia Maijun kanssa enkä olisi uskonut samaksi koiraksi. Ukko oli aikas ihq. ❤

Ilta alkoi jo hämärtää ja Kinan kanssa tehtiin äkkiseltään parin toiston verran ruutua. Ei meinannut löytää, kävi pari häiriömerkkiä tsekkaamassa ja sitten päätyi ruutuun, muttei lätkälle. Ei tainnut nähdä sitä. Kehuin kuitenkin niistä, tehtiin loppuosa erikseen. Seuraamisen asenne oli kiva. Luoksetulossa oli jo pimeä, kun kutsuin Kinan luokse, se lähti tosi vaimeasti ja epäröiden. Meniköhän topin maahan ja oli tosi vaikeahkon oloinen. Ehkä Kinaa häiritsi se, ettei nähnyt mun naamanilmeitä?!? Uusiksi luoksetulo, toppiin annoin myös käsiavun. Kävin palkkaamassa. Sitten tunnaria, lähti pari kertaa haistelemaan maata vaikka ihan selkeästi näki missä kapulat ovat. Maijukin kävi vielä näyttämässä Kinalle, mutta eih.. Jouduin kutsumaan pois ja sitten uusiksi kapuloille. Lopulta löysi kapuloille ja toi mulle oman.

Sunille taasen kisamaisesti kolme liikettä putkeen (palkatta). Otin autosta Sunin ja rauhoittelin sitä käskyttämällä maahan ja palkkasin nameilla. Siitä toppiin, tuntui vähän pinkeältä. Oli lopulta ok, toppi oli kuulemma tosi hyvä. Pa super. Luoksetulossa minimatka, sekin oli kiva. Siitä maahanmenoon. Pakko oli katseella varmistaa että menihän se maaten, douh! Olishan Maiju sanonut jos ei olis mennyt maaten, tästä maneerista on päästävä eroon!! Nousi perusasentoon reippaasti. Sitten pikku lätinät ja kättely Maijun kanssa ja yhdessä autolle ja lelupalkalle. Olin kyllä hyvin tyytyväinen Suniin, se oli oikeasti kivaa. Kokeeseen ei ole pitkä matka tosin sosiaalista palkkaa pitää vielä treenata. Liikkeiden välissä mun mielestä oli vähän sitä mieltä, että nyt olisi lelun aika.. 😉

 

Advertisement

Treenejä 8-21.9

Maanantaina 8.9 treenailtiin niihamassa. Sunille taasen RC treeniä ja Kinkun kanssa tokoa.

Ensiksi metallinouto, hyvä! Kivalla vauhdilla palautti! Siitä sitten ruutuun, ei mennyt taaskaan maahan kun vasta toisella käskyllä. Kehuin ja pyysin pois. Uusiksi ruutuun lätkälle, meni maahan ekalla käskyllä joten kävin palkkaamassa. Siitä loppuosaan, lähti seuraamaan vasta tokalla käskyllä. Huoh. Otin loppuosan uusiksi ja nyt oli skarppina. Sitten tunnarin vuoro, lähti vasta ehkäpä neljännellä käskyllä kapuloille. Ei vaan pysty hahmottamaan tai näkemään jos tunnari on maassa valmiina. Lähti lopulta kapuloille ja löysi oman. Epävarmuus loistaa! Sitten taas ruutuun joka oli hyvä, sitten tunnariin (eri suunnasta), ei taaskaan hahmota. Lähti vasta tuplakäskyllä. Oma löytyi lopulta, mutta Kinkku oli siinä kohtaa jo kovin epävarma.. Voihan kökkö..

Tiistaina 9.9 tallilla. Inspiroiduin tokokokeen jälkeen treenaamaan. Oltiin päivällä käyty 2 x 1h metsälenkit ja vähän epäilin että tytöt on puhki, mutta olin väärässä!

Kinkun asenne oli jotain ihan huikeeta. ❤ Se oli niin onnessaan kun pääsi töihin ja näytti hirmuisen hyvän tokoasenteensa pitkästä aikaa. Aloitettiin luoksetulolla. Lähti tule-käskyllä luokse mutta kaahasi tunnarikapuloille, homma siis alusta. Palkkasin topin jälkeen maahanmenon koska oli vallan pätevä. Tunnarin olin tosiaan tehnyt valmiiksi. Kinkku näki selkeästi kapulat mutta lähti mun selän taakse lätkälle (jonka laitoin valmiiksi merkkitreeniä varten). Hahah! 😀 Pyysin uudestaan liki josta käsky kapuloille. Lähti iloisesti ja nopeasti löysi oman. Hyppynouto oli tosi siisti, heitin kapulan suhteellisen lähelle. Peruasento oli oikein hyvä. Merkkitreeniä alustan kera, voi Kinkku kun se on niin yksinkertainen. Sen mielestä edelleen merkille pitää läsäyttää molemmat etutassut. Hih. Aion jatkaa merkkitreeniä lätkälle että neiti pienokainen ymmärtää ettei merkkiä kuulu läiskiä. Vaikka kerroin sille vähän semi-negatiiviseen sävyyn ettei merkkiä kuulu läiskiä niin hilpeä asenne pysyi silti. Kaukoja treenailtiin ensiksi läheltä, oli niin intopiukeena että lähti vähän lapasesta. Tarvitsee vielä apua kaukoissa vaihtoihin. Istu-seiso + maahan-seiso + maahan-istu toimii hyvin mutta muut vaihdot ovat hankalia. Mä ajattelin, etten puutu liikaa vaan annan tehdä millä tekniikalla tahansa kunhan vaan tekee. 🙂 Seuruussa aloitettiin pakilla, pari kertaa ponnas mun jalasta vauhtia. En palkannut luonnollisestikaan näistä ja skarppas. Siitä sitten suoriltaan pidempää seuruupätkää, tuntui aika kivalta. Juoksusta pysähdys oli tosi hyvä. Sitten hypättiin ohjatun suuntiin. Ei olla tehty tosi pitkiin aikoihin. Lähetin merkiltä (nami-alustat samassa linjassa kuin merkki) molempiin suuntiin vaihdellen. Alkuun oli tosi epävarma, mutta en hermostunut ollenkaan ja lopulta Kina oli suhteellisen itsevarma. Lopuksi kokeilin laittaa kapulan siihen suuntaan mistä halusin noutavan. Lähti noutamaan, palkkasin vauhdista. Ehkä mun tarvii ottaa tää ohjattu nouto to do -listalle. Josko me joskus päästäisiin korkkaamaan myös evl. Ensiksi tosin pitää se voittajan ykkönen saada ja siihen voi mennä tovi.. 😉

Suni aloitti hypyllä, loikki muutamia kertoja itsekseen.. Oli vähän intopiukeena. Kerroin kyllä kiltisti, että edelleen ohjeita pitää kuunnella. Tein pari kertaa kisanomaisesti, palkkasin ekalla kerralla topin mennessäni Sunin viereen. Tokalla kerralla perusasentoon. Noudossa hinkattiin niin, että käskytin maahan ja seuraamaan. On edelleen hirveän kiinni kapulassa, mutta odottaa kuitenkin lupaa lähteä noutamaan. Nämä treenit jatkuu, haluan sen mielentilan että on kuulolla mutta pystyy lopulta noutamaan. Merkkiä lätkän kanssa, ei tajua. Joko mä oon tosi huono koutsi tai jotain kun tämä on molemmilla koirilla ongelma. Seuruussa alkuun yhtä-kahta askelta. Edisti. Lopulta korjasi niin, että pa oikealla kohdalla. Oikealle käännökset hyviä ja tiiviitä. Vasen vaatii edelleen imutusta, että saan siitä sopivan tiiviin. Tein saman pätkän uudestaan ilman välipalkkaa, sehän onnistui! Ei se seuraaminen oikeasti ole Sunin kanssa niin kamalaa. Kisanomaisesti jäävistä toppi ja maahanmeno. Alkaa molemmat olemaan kisavalmiita! Olipas kivat treenit, oma asenne oli kohdillaan ja koirien myöskin. Kina toimi paljon paremmin kun sai sivusta seurata kun aloitin Sunin kanssa treenit.

Torstaina 11.9 hakametsässä tokoringin kanssa.

Sunille noutoa liikkuroituna. Nyt itse mokasin alkuun, sanoin sille pakkia (peruutuskäsky) vaikka Sunille se on peru.. Hups. Ryntäsi kapulalle josta moitin hiukan. Lopulta teki oikein kun annoin oikeat käskytkin. 😉 Päästin noutamaan lopuksi, vauhdikas!

Liikkeiden aloituksia liikkuroituna. Suni ei ollut näissä niin hyvä mitä se voisi olla, katse vähän haahuili ja perusasennot jäi vähän liian taakse. Korjailin sitten niitä. Muuten oli kuulolla, mutta vähän oudohko. Lepo -häiriköintiä, hitto että oli vaikeeta! Lentävät lelut ja kapulat oli pahoja, pää pysyi maassa mutta leuka tuppasi vähän liikkumaan. Pahin oli vieressä maata laahaava liikkuva lelu. Kävin välillä palkkaamassa kun pää pysyi paikalla. Mielestäni suoriutui tehtävästä kohtuuhyvin, ei me koskaan aiemmin olla tehty näin pahaa häiriköintiä appareiden kanssa..

Kinalle tunnari (Minna liikkuroi). Ok! Annoin istumiseen käskyn kun käännyin. Kapulalle lähti vähän epävarmasti mutta tarkalla nenulla oma löytyi. Luoksetulossa lähti vasta tokalla tule-käskyllä. Muuten mainio ja häiriötä oli paljon. Tein alun uusiksi ja palkkasin heti kun lähti ekalla käskyllä liikkeelle. Ruutu ok, loppuosan seuruussa tuli väärälle puolelle hienosti seuraamaan. Wtf? 😀 Otin loppuosan uusiksi, nyt oli hyvä. Minna liikkuroi kaukoja, yhdessä vaihdossa (en muista enään mikä) tarvi useamman käskyn. Muuten ihan kiva asenne, ei kauheasti koomaillut.

Viikonloppuna koirat huili kun hihnanpää makasi kuumeisena sohvalla.. 😛 Maanantaina 15.9 meillä kävi koirahierojaksi opiskeleva Katja. Molemmilla koirilla takapäässä vähän kireyttä ja Kinalla lantionseudulla jumia. Katsotaan mitä Piira sanoo parin viikon päästä.

Torstaina 18.9 multsussa Maijun kanssa. Viikon lepotauon jälkeen oli pakko päästä treenaamaan tulevan viikonlopun koetta varten. Tein Kinan kanssa kisamaisen setin. Ruutu ok, löysi sinne kivasti. Luoksetulossa istui topin. Seuruu kai muistaakseni ok, pari perusasentoa kai vinoja. Liikkeestä istuminen ja tunnari ok. Kaukoissa ahdistui kovasti, niinkin kovasti että lähti Maijun sivulle.. Otin uusiks ja sitten pystyi tekemään hommia, mutta tarvitsi taas tuplakäskyjä vaihtoihin. Voi kaukot.. Muuten ihan jees setti, palkkasin herkkupalkalla autolla. Näillä eväillä kokeeseen! Sunin kanssa halusin puuhata jotain vaikka tiesin että motivaatio on alhainen, ei olisi pitänyt treenata yhtään mitään kun palo käpy. Leikin sitten Sunin kanssa ja meidän treenit olivatkin siinä. Ei jaksanut keskittyä kun viikonlopun koe on mielessä Kinkun kanssa.. 🙂

Perjantaina 19.9 hakametsässä nuorten koirien teho-ringin kanssa. Kinkulle luoksetulo, tunnari ja ruutu. Luoksetulo tehtiin iteksemme, hyvä! Tunnari liikkuroituna, lähti reippaasti kapuloille. Ruudussa korkeat merkit (ei varmaan olla koskaan aiemmin treenattu sellaisilla) eikä Kinkku löytänyt sinne, eksyi jonkun roskan luokse matkalla. Huoh. Kävin palkkaamassa ruutuun kun avustuksen kera sinne löysi. Uusiksi ruutu jolloin tais onnistua ihan hyvin. Kaukoja tehtiin niin, että joku vaan heilui vieressä. Ei jäänyt kovin pahasti kiinni, mutta koomaa edelleen liikkurista ja häiriöistä.

Sunin kanssa noudon aloituksia. Ei meinannut malttaa odottaa käskyjä. Lopulta pääsi noutamaan. Liikkeestä maahanmenoa, ei mennyt aluksi maaten. Itseksemme tolpankiertoja + sivulletuloja. Tein aika vaikeita kulmia Sunille, mutta Suppis kykeni tekemään aikalailla joka kerta suorat perusasennot. 🙂

Lauantaina 20.9 Kinkulle eka VOI-luokan koe, tästä oma postaus jossain kohtaa 🙂

Sunnuntaina 21.9 tokot tallilla, siitä lenkille Maijun kanssa + tokoilua sarankulmassa. Tallilla ehdin ottamaan Sunille hyppyä, hyppi aluksi onnellisesti itsekseen. Kerran liikahti kun oli topissa, autoin ja palkkasin. Liikkeestä seisominen, luoksetulo + maahanmeno palkatta. Jouduin tekemään maahanmenon uusiksi ja sitten palkka. Hyppy myös kisanomaisesti.

Sitten lenkille Maijun kanssa. Pikkutokot parkkiksen vieressä nurtsilla. Kinalle tunnari, kaukot ja metallinouto. Tunnarissa oma etureunassa (kello), nyt haistoi heti senkin ja palautti kivasti. Kaukoissa pyysin Maijua häiriköimään, Maiju tuijotti Kinaa ja Kinkku jäi kyllä täysin kiinni Maijuun. 😀 Saatiin lopulta onnistumaan vaihtoja ja kävin palkkaamassa. Kina liikkui tosi paljon eteen joten takapalkka olis poikaa. Metalli oli ok! Treeniä vaan kaukoihin, ei tässä itku auta markkinoilla.

Sunille seuruuta, lelu kainalossa. Pyysin Maijua hengaamaan mun takana. Perse kyllä aukesi kovin upeasti ulos. Näytti myös siltä että painaa. Otin lelun taskuun – > seuruu näytti huomattavasti järkevämmältä. Lelupalkalla on turhan into piukeena ja palkan odotusarvo on suuri. Hmm.. Maiju heitti ilmoille, että voisi tehdä vasemmalle käännöksiä kun painaa. Sitten tunnariin, halusin näyttää millainen se on nyt. Oma + kasa vieressä metrin päässä. Mä seisoin lähellä omaa, Suni lähti käskystä vetämään paskarallia. Rauhoittelee itseään juoksentelemalla ja sitten vasta keskittyy. Oman bongasi mun mielestä kyllä vahingossa. Heitin oma kasan joukkoon ja annoin käskyn. Taas kaahotti hetken aikaa kunnes löysi kapuloille ja löysi vielä oman vaikka tuntui olevan aika ylipiukeessa vireessä. Kerroin Maijulle etten ole tyytyväinen Sunin mielentilaan. Haluan että tunnarissa se oikea moodi saadaan heti päälle eikä vasta hetken päästä. En pidä siitä, että tuo pörrö juoksentelee ja sitten vasta muistaa että ”hei mullahan tais olla joku juttu kesken”.. Noh, tästähän sitten alkoikin mukavat keskustelut Sunin rauhoittumisesta.. 😉 Mun pitää alkaa tosissaan miettimään miten mä sen hommiin päästän, ennen tunnaria olisi hyvä tehdä jotain vaativaa ja sellaista juttua missä joutuu keskittymään. Esim. pötköttelyä namihäiriöillä (luopuminen namista, namit maassa), luopumista niin että Suni on vaikka sivulla ja tyrkyttää namia. Niin, että jotenkin sen mielentilan saisi jo valmiiksi rauhalliseksi kun lähdetään tekemään tunnaria. Odottaessaan läähätti ja vaikutti stressaantuneelta. Maiju ehdotti, että laittaisi Sunin alkuun remmiin ettei tuota päätön kana-juoksentelua tulisi enään. Vallan kelpo vinkki, kokeillaan! 🙂

Paljon treenejä!

Tällä viikolla ollaan oltu ahkeria, ollaan treenattu agilityä sekä tokoa.

Keskiviikkona tallilla.

Kinalle hyppynouto, lähti vähän laiskasti ekalla kerralla. Tein toisella kerralla vauhtinoutona. Kisamaisesti putkeen liikkeestä istuminen, tunnari, liikkeestä istuminen, luoksetulo. Liikkeestä istuminen sujuu tosi hyvin, tunnari oli rivi ja oma löytyi suht nopsaan. Luoksetulossa tarvitsi kaksi maahanmenoon käskyä, oli selkeästi sitä mieltä että toppi kuului tehdä. Otin uudestaan topista maahan ja palkkasin. Ihan kiva mielentila vaikka palkkaa liikkeiden välissä ei herunutkaan. Tauon jälkeen seuruuta, pakki sujuu jo jotenkuten. Huonosta kropanhallinnasta johtuen Kina ei pysty pakittamaan suorassa vaan koukkaa. Se käy mulle hyvin kunhan ei nojaa mun jalkoihin. Oikealle ja vasemmalle ne pari askelta on helppoja, perusasento pysyy suorana. Paikallaan kääntymisiä, jotkut pa’t vinoja, huomautin ja paransi. Itse seuruu oli ihan kivan tuntuista, se ei ole sellaista intensiivistä ja niin iloista mitä mä tykkäisin sen olevan mutta kunhan kontakti pysyy ja häntä kuitenkin heiluu niin se on Kinkulta hyvä suoritus.

Sunille hyppyä, possu varasti hypylle kerran. Kolautti itsensä (3 lautaa) ja alkoi vähän epäröimään, palkkasin pallolla pari hyppyä ilman toppia. Tehtiin myös kisamaisesti hyppyä, edelleenkään en ottanut perusasentoon. Pitäisköhän jo kohta kokeilla? 😉 Seuruussa oli vähän laiska ja siksi teinkin ihan lyhyitä pätkiä. Noutoa vaihteeksi muovikapulalla (puinen jossain jemma -nimisessä paikassa), tarjoaa sivulletuloa liki-käskyn vahvistamana, mutta edelleen kapula tippuu herkästi. Mä varmaan hakkaan päätäni seinään niin kauan kunnes treenaan sen pidon valmiiksi. Ainiin, palkkasin myös aloituksista taasen. Jää niin kyylänä kapulaan kiinni, mutta tarjoaa aika nopsaan kontaktia. En huolestu, lupaan!

Torstaina Hannan kanssa tallille aksaamaan.

Sunille kujakeppejä, suora linja. Hieno pörrö! Treenattiin vasta tokaa kertaa kujalla, hakee ”väärältä” puolelta eli umpikulman aloituksen hyvin. Vau! Etenee vaikkei lelua olekaan edessä. Jihuu! Serpentiiniä, perseilijä kaahottaa hyppyjen ohi vaikka vahvistin päällejuoksukäteen tulemista. Ärähdin neidille ettei voi juosta kuola poskella ihan minne sattuu. Jopas alkoi toimimaan. Treenattiin neljällä hypyllä molemmat suunnat. Vasen puoli tuntui helpommalta. Saksalaista yhdellä hypyllä. Vaatii paljon vahvistamista, ei meinaa kestää sitä että mun liike jatkuu. Ei päästy hyppyä pidemmälle kun treenasin vain muutaman kerran molemmilta puolilta. Lopuksi pussia, tein lopulta yksin kun en malttanut odottaa Hannaa jeesimään. 😀 Tein silleen, että lähetin Sunin pussiin ja pidin itse kangasta ylhäällä. Muutamia toistoja, lopulta kangas oli melkein maassa.. Sunilla oli ehkä maailman hienoin päivä kun näki pitkän tauon jälkeen äitinsä Mingon ja Hannan. 😉

 

Perjantaina turtolassa tokoilemassa Millin ja Marjan kanssa (joka ehti olla vain vähän aikaa).

Milli liikkuroi mulle ja Sunille jäävistä seisomisen ja luoksetulon. Jouduin taas aluksi muistuttelemaan mitä toppi tarkoittaa, Sunilla meinasi mennä kuppi nurin. Oli sen verran intopinkeenä, ärähdin sille ääntelystä. Toppi oli ok, ei ottanut häiriötä käskytyksistä. Ainiin, ekalla kerralla Suni jätätti seuruussa ja musta tuntui että vilkuili muualle. Huomautin tästä, tosin voi olla että märällä nurtsilla oli vaikutuksensa. Luoksetulo oli priima, tuli vauhdilla (ei törmännyt jalkaan) ja suora pa. Seuruussa tein pienen pätkän alkuun, ei niin kovin hyvä. Palkkasin aloitukset pariin otteeseen. Lopulta hieman pidempi pätkä.

Kina sai tehdä kisanomaisesti liikkuroituna metallinoudon,ekalla kerralla jäi nuuskimaan maata eikä meinannut nostaa kapulaa, huomautin. Toinen toisto ihan ok. Ei mennyt reippaalla laukalla. Kinan on vaikea erottaa nurtsin joukosta kapuloita. Perusasento hiukan vinkkelissä ja roikotti kapulaa suussaan. Siitä liikkeestä istumiseen, hyvä! Sitten tunnariin, laitettiin se nurmen läpi kulkevalle polulle. Lähti epävarmasti liikkeelle, löysi oman ja lähti palauttamaan löysällä laukalla. Palkkasin suoraan vauhdista kun selkeästi oli hiukan epävarma.

Lauantaina TamSKin tokovalkkujen kouluttaman ryhmän näyttökoe. Hakijoita oli yli 40 ja paikkoja tais olla tarjolla 16. Heheh, katsellaan kuinka käy!

Käytin Sunia pienesti lenkillä ennen puuhailuja. Tein itsekseni vähän seuraamista, noutoa, luoksetuloa ja toppia. Suni on vähän turhan korkeassa vireessä, se ilmeni rauhattomuutena ja säätämisenä. Se oli jotenkin hämillään suuresta koirapaljoudesta, huomaa että ollaan kesällä treenattu lähestulkoon kahdestaan. Ennen kehäänmenoa lepuutin hieman, mutta ei selkeästi rentoutunut. Kati teki luoksepäästävyyden, Suni pomppas innoissaan katsomaan. En jaksanut puuttua.

Seuruupätkä tehtiin ilman liikkurointia. Lähti ihan kivasti seuraamaan, eka perusasento hyvä. Täyskäännöksessä levähti ja jäin ihmettelemään että minne jäi. Vika perusasento jäi liian taakse, korjasin käsitargetilla. Teen aina liikkeiden alussa käsikosketuksen, korjaa ryhtiään paremmaksi ja on kuulolla tehtävässä. Sitten seuraavaksi nouto, voi video. Äänteli kaksi kertaa!!! Otti kontaktin kapulanheiton jälkeen vaikka mun mielestä hytkyi lupaa odottaen. Muiden silmään ei varmaan näytä yhtään niin pahalta, mutta ei siitä kaukana ole se mielentila että varastaa. Korkessa vireessä pysyy kuulolla, mutta on turhan ylipinkeä. Kun annoin tuo-käskyn, äännähti jotain ja kapulan luokse päästyään suusta pääsi jotain mur-tyylistä. Ja mun suusta spontaanisti ”voi perse”. Olisi pitänyt puuttua eikä todellakaan palkata tuosta suorituksesta, ei tää liike mene tosiaankaan pilalle mutta.. Ääh, olisinpas tajunnut ottaa noudon uudestaan. Lopuksi liikkuroituna luoksetulo. Reippaalla vauhdilla luokse, vähän pelkäsin että tuleeko päin mutta ei vaan suoraan sivulle. Perusasento näytti suhteellisen suoralta. Itse jännitin tilaisuudessa, oli äärettömän hyvää treeniä mulle ja Sunille vaikkei ryhmään päästäisikään. Huomaa, että kun jännitän, se tarttuu Suniin. Se tarttuu sellaisella positiivisen ärsyttävällä tavalla. Ylivireytenä. Mua itseäni ahdistaa koemainen seuruu kun Kinaa saa vähän aina odottaa. Pitäisi vaan luottaa Suniin, että kyllä se osaa. Mutta ei se kyllä aina edes osaa, se on niin nuori tättähäärä että voi keksiä vaikka mitä! Ja jatkossa me tarvitaan paljon liikkuroituja treenejä ennen ensimmäistä koetta, oma asenne muuttuu heti kun joku käskyttää.

Mutta, me selviydyttiin. Suni oli lopulta ihan kiva vaikkakin vähän kireälle viritetty viulunkieli. Kyllä tuosta pörröstä tokokoira tehdään! Tarvii vaan itse vielä oppia säätelemään viretilaa ”koemaisiin” tilanteisiin. 😉 Suorituksen jälkeen hengasin hetken aikaa kentän laidalla kunnes päätettiin Saaran kanssa mennä juoksuttamaan lapsia. Suni sai leikkiä puolivuotiaan Nuuk -perron kanssa. Voi viude, että tytöillä oli kivaa! Samanhenkinen hömppäkaveri löytyi heti, molemmat leikkivät siististi, ei törmäilyä eikä juurikaan ääntelyä. Ihanaa! 🙂 Kina keskittyi laiduntamiseen.. 😀

Lauantaina illalla mentiin vielä Esan kanssa tallille treenaamaan agilityä. Esa poikkesi tampereella ja mähän heti innostuin pyytämään treeneihin mun kanssa. Oli kiva nähdä!

Sunille ratatreeniä, video olla. Leikkasin pois pari rimantiputusta. Muuten Suni on oikein näppärä, se vaan menee sinne minne ohjaan. Kaikki tuntuu tuon koiran kanssa äärettömän helpolle. Se on aika hieno vaikka itse sanonkin. Suni on sopivan kiihkeä ja työinto on huippua agilityssäkin. Pakko kyllä myöntää, että olen erittäin onnellinen kun Suni on juuri tuollainen mitä se on. Kinalle vähän vauhtirallia, ettei nyt ihan hengailuksi mene. 😉 Ainiin, rimat olivat sekalaisesti 25-35cm. Olen vasta nytten alkanut nostamaan korkeammalle rimoja, siksi niitä pudotuksia tulee välillä. Kokeilin myös ekaa kertaa Sunin kanssa takaakierto-päällejuoksuja, ei ongelmaa!

Esakin pääsi kokeilemaan agilityä Sunin kanssa, eikä muuten edes purrut tällä kertaa käsille! 😉 Hienosti Suni liikkuu myös vieraahkon ohjaajan kanssa. Näin myös Esan seltit, Krumin ja Moran. Mora pikkuruisesta on kasvamassa myös hieno agilityeläin. 🙂

 

Pellen omat agilitytreenit

Tiistaina käytiin Hannan kanssa demarilla. Tehtiin ratapätkä pennuilla, yllättävää ettei valssit ihan heti onnistunutkaan vaan joutui palkkailemaan niistä.. ; )

Humpalla alkaa toi agility olemaan sellainen, että se kiihtyy todella nopeasti. Mutta yhtä nopeasti saan sen rauhoitettua itse olemalla rauhallinen ja vaatimalla mm. istumista (käy siihen käskyä ei vieläkään osaa). Muuten Suni vaikuttaa oikeasti tykästyneet tohon agilitytouhuun ja vauhtikin tuntuu kivalta tässä vaiheessa. Kivasti myös irtoaa esteille vaikka agilitytreenit on varmaan laskettavissa suurinpiirtein kymmenellä sormella. Ehkä..?!? Lähdöt onnistuu myös ja kestää hyvin vähän hetsausta ja häiriötäkin.

Aloitettiin muuten pennuilla RC treenit. Mullahan on tosi vähän hajua opetuksesta, mutta ehkä se siitä. Pitäis Hannan kanssa katsoa Silvian RC dvd, siitä sais varmaan aikas hyvin vinkkejä jatkoon. Tehtiin niin että laitettiin puomin lankku maahan ja molempiin päihin pituuden tikut avuksi. Pari kertaa kävelytettiin pentuja lankulla jotta noi tajuais että sillä voi kävellä tai siis juosta. Otettiin muutaman toiston verran juoksua, pari kertaa Suni loikkas hienosti kontaktin yli (ei väliä tässä vaiheessa) koska saalisti Hannalla olevaa palloa. Sellainen ”saanpas sut kiinni” -loikka. Heh. Noiden juoksareiden opiskelu on aika mielenkiintoista, katsellaan mihin metodiin lopulta päädytään. En ole vielä päättänyt että mitenkä tulen minkäkin kontaktin tekemään. Olen ajatellut niin että A-esteelle tulee enikeis juoksari, mutta puomista en vielä tiedä. Voi olla että opetan pysäytykset erikseen jos intoa ja mielenkiintoa (ja aikaa) piisaa. En ole vielä varma keinustakaan, 2on-2off vai pysähtyminen kontaktialueelle? Hmm..

Kinkku puuhasi lopussa ihan temppuilua vaan, peruuttelua, pyörimistä, kurrea ja silleen.

Treenien jälkeen ajettiin taas vähän matkan päähän (birgitan polulle) ja mentiin metsälenkille haukkujen kanssa. Sunilla oli taas huippukivaa kun pääsi juoksemaan Rallan kanssa. Kerran Ralla teilas Sunin mutalilluun, mutta eipä paljoa tummassa tukassa näy muta.. : D Kina ei tällä kertaa innostunut juoksemaan Rallan kanssa, varmaan siksi kun se piti takkia päällänsä. Se rajoittaa niin kovin Kinkun elämää.. : D

Liuhdon koulutuksessa

Timo Liuhto kävi kouluttamassa valmennusryhmää 5.1.14.

Rata tosiaan näytti paperilla vaikeammalta mitä se paikanpäällä olikaan. Kiva juttu!

Alun valssia jäätiin vähäks aikaa hinkkaamaan. Sain lopulta sen onnistumaan ihan ookoosti, ihmisnuolta en edes yrittänyt koska musta tuntuu että se ohjaus on ihan menetetty meillä.. : P Twistiin jäätiinkin pidemmäksi aikaa.. Alta piti päästä pois aika sukkelaan mutta jotenkin mä jäin varmaan taas vähän haaveilemaan. Tarvis varmaan harjoitella, peruuttaminen on vaan niiiiin vaikeeta (paitti autolla, heh). Ajoitus ja linjaus oli myös tärkeää koska sain väärällä linjauksella törkkästyä Aman kepeille väärään väliin. Putken jälkeen okserille tein alkuun jotain jaakotuksen ja vastakäännöksen sekoitusta. Ja siksi Ama otti kieltoa muurilta, vastakäännöksessä mun piti vaan muistaa että sivuttaisaskelia saa tulla jotta linja korjaantuu oikeaksi ja vielä oikealle esteelle. Jos tuohon väliin olisi tehnyt oikeaoppisen jaakotuksen niin linja olisi mennyt joko muurin ja hypyn välistä tai sitten muurin vieressä olevalle hypylle. Sitten jäätiinkin loppuajaksi hinkkaamaan valssia renkaan jälkeiselle hypylle. Timo kysyikin multa yhdessä kohtaa että olenko minikoira-ohjaaja?!?! ; ) Heh. Selkä ainakin pysyy notkeana kun kyykistelee alas..

Ajoitusta hinkattiin huolella koska mulla tuli kiire renkaalle ja valssiin ja valssia olisi pitänyt olla suurinpiirtein tekemässä kun koira laskeutuu renkaalta. Mahdoton tehtävä kuitenkin saatiin jotenkuten suoritettua! Seuraavaksi ongelmaksi tulikin valssin ”levähdys” tai oikeastaan ehkäpä ennemminkin pakkovalssin leviäminen. Otin sivuttaisetäisyyttä liikaa hyppyyn ja olin siitä siis liian kaukana. Lopulta pakkovalssijaakotus onnistui ihan kivasti ja vippauksella seuraavalle hypylle. Vippaukset jäi vähän keskeneräisiksi koska laskeutuminen oli väärässä kohtaa. Mun moka!

Koulutus oli kiva koska päästiin sopivassa suhteessa treenaamaan ja keskusteltiin miksi tehdä mitäkin missäkin kohtaa jne. Tykkäsin kyllä! Ainoo mikä jäi vähän mietityttämään oli se kuinka videolta näkyy kun Ama töpöttää ennen hyppyjä.. : (

Vuoden ekat treenit

Kävin vuoden ensimmäisenä päivänä reippaana treenaamassa tallilla haukkujen kanssa. Olin pakannut tokovermeet mukaan mutta tokoiltiin vaan sen verran että Kinkku sai seurata. Sitten menikin agilitytouhuksi. : D

Kina teki ympyrätreeniä ja sitten aloitettiinkin vähän vaikeampia juttuja. Treenattiin taas takaakiertoja suullisilla käskyillä, heti jos Kina mokaa sen vauhti hidastuu ja epävarmuus tulee. On Kinkku vaan niin reppana. En toru virheestä vaan aloitan uudelleen sen mitä olin suunnitellut. Sitten treenailtiin poispäinkäännöksiä, Kinkku olikin näissä hyvä koska se osaa lukea mun kroppaa ja liikkeitä hyvin. Taidettiin tehdä myös vähän sylkkäritreeniä.

Sunipelle treenaili ympyrätreeniä myöskin. Halusin katsoa kuinka reagoi jos vedätän, ei ongelmia, kiihdytti vaan vauhtiaan. Sitten kun jäin jälkeen niin se irtosi todella hyvin putkille ja hypyille. Otin sivuttaisetäisyyttä, mutta siitä tulikin vähän vaikea juttu Sunille. Alkoi taas räkyttämään, ampui putkiin ja puri mua. : D Jouduttiin ottamaan hetkellisiä huilitaukoja ja kerroin nätisti pennulle että tollainen meininki ei vetele, pitää vähän miettiä mitä puuhailee. Jouduin palkkailemaan sivuttaisirtoamisista joka kerta koska lamppu ei vaan yksinkertaisesti syttynyt että voi mennä eteenkinpäin.

Tauon jälkeen tehtiin sylkkäritreeniä ensiksi ilman esteitä ja sitten siivekkeen kanssa. Sunihan siis aloittaa lähestulkoon kaikki agilityhommat aina sylkkäristä koska jos se on mua vasten niin räkytys alkaa ja aivot tippuu matkasta niinkuin heti. Siivekkeen lisääminen ei kuitenkaan tuottanut ongelmia. Poispäinkäännöksessä etenin vähän turhan nopsaan, en palkannut käteentulosta ollenkaan (possu kun olen) ja se tuottikin vähän harmaita hiuksia. Ei osannut pyörähtää joten sitä sitten treenattiinkin paljon. Annoin vähän apukäskyä hypylle ja lähtihän se sinne lopulta. Tälläiset treenit on Sunille hankalia kun joutuu vähän miettimään kun toi pelle tahtoisi vaan mennä lujaa ja räkyttää putkiin mennessään.

Lukitsin itseni ulos tallista joten häiriköin vieressä treenaavaa Maijun ryhmää ja hiippailin halliin toisen oven kautta. : D Tämän jälkeen treenailtiin Sunin kanssa keinupeliä, nyt se paukuttaa keinua ihan onnessaan eikä välitä pamauksesta mikä keinusta tulee. Jihuu! Lopuksi koitin myös pari kertaa molempiin suuntiin poispäinkäännöstä ja sehän alkoi sujumaan. : ) Selkeästi moni juttu vaatii Sunilta vähän kypsyttelyä ja sitten palikat osuu oikeille paikoillaan pääkopassa. : D

Olen lämppä- ja jäähdyttelylenkeillä alkanut vaatimaan jo monet kerrat sitä että laukata ei mielellään saisi vaan pitäisi liikkua ravilla. Ihan kivasti kai tuo pelle alkaa ymmärtämään mitä haluan. Haluan että se oppii oikeanlaisen liikkeen ja että ei voi mennä räkä poskella aina. Joku voi ajatella että olen turhan nipo, mutta mä tiedän mitä teen. Haluan että tuo kroppa pysyy kunnossa ja palautuu treenistä. Suni on myös rauhoittanut sitä, ettei juokse päin (koska olen pikkupennusta lähtien huomauttanut näistä) ketään. Minun koirilla on tiettyjä sääntöjä ja ihan onnellisia ne on. Törmäykset ja ylipäätänsä päinjuoksemiset eivät kuulu meidän arkeen. KOSKA yritän välttää ”itseaiheutettuja” lukkoja ja jumeja kroppaan. Piira ja Elina kyllä muistuttavat aina tälläisistä! Jos sattuu vahinkoja niin eihän sille mitään voi, mutta ei ne koirat siitä rikki mene jos joistain asioista kieltää. Kyllä mun haukut saa leikkiä, mutta rajut törmäykset voivat aiheuttaa jopa elinikäisiä ongelmia. ; ) Nimim. kokemusta on.

Vuoden viimeiset treenit tallilla

Inka on ollut mulla hoidossa viime viikonlopun ajan ja sunnuntaina sekin pääsi hallille mukaan.

Tokoiltiin alkuun, Kina aloitti ruudulla muutaman toiston verran. Se oli huisin kivaa varmaan Kinkun mielestä, meni reippaalla vauhdilla ja intopiukeena. Siirryttiin siitä sitten numerokylttitunnariin. Piilotin taas oman kylttien taakse, teki nenällään töitä. Palkkasin heti kehuin kun lähti tuomaan omaa takaisin. Toisella kerralla asenne oli jo paljon parempi tekemiseen kun ei tule motkotusta huonosti suussa olevasta kapulasta tai sivulletulopaikasta. Hih.. ; )

Tauon jälkeen Kina puuhaili seuraamista eri temponvaihteluilla. Hitaassa täyskäännökset on tosi hyviä, normivauhdissa vähän huonompia. Juoksussa ihan ok. Kontakti oli pääosin hyvä. Pari kertaa mokaili ja lähti perusasennosta itse liikkeelle käskyn kuultuaan. Palkkailin näistä muutaman kerran, äiskääkin pitää ehkä odottaa. ; )

Luoksetuloa tehtiin myös kisamaisesti, tule käsky taas ihan hukassa. Lähti vasta toisella käskyllä liikkeelle. Enää ei tämän jälkeen mokannut näissä. Ihan ok pysähdykset. Tein myös vielä lyhyemmältä matkalta vähän kuuntelutreeniä Kinalle, joko seisomista tai maahanmenoa. Vaikeampaa kuuntelutreeniä Kinalle ei voi tehdä kun toinen on niin yksinkertainen blondi.

Suni puuhaili perusasennon kontaktin pitämisen kanssa. Hitsi kun on vaikeaa, pää meinaa pyöriä kuin väkkärä. Jätin naksun pois tästä kun tuntuu että se edesauttaa teputtelua. Sitten taas toppireeniin, paljon treeniä tarvitsee kunnes lopullisesti hoksaa mistä hommasta on kyse. Mutta ihan kai hyvällä mallilla tämän kanssa kun tämä tais vasta olla neljäs treenikerta meillä.

Seuraamistakin tehtiin, asenteessa ei ole moitittavaa. Suni on aina niin innokas työskentelijä. : ) Tehtiin varmaan maksimissaan kymmentä askelta. Kivalta tuntuu (ja toivottavasti näyttääkin). Nyt paikka on ihan kiva, ei edistä eikä ole liian takana. Eikä ota sivuttaisetäisyyttä.

Taukoilujen jälkeen tehtiin vähän agilityjuttuja. Inkakin pääsi menemään muutaman hassun putken. Voi jehna tuota muorin onnea. Onnellinen tais olla lähinnä siitä että sai tappaa hiirtä. : ) Kina sai aloittaa ympyrähömppäilyllä, ekaks lähettelin sitä ja sitten juoksin Kinan kanssa. Siistiä!

Sunipelle teki kans ympyrätreeniä molempiin suuntiin, tänään taas aivotkin olivat mukana ja se irtosi putkiin. Hih. Jotain virheitä kuitenkin sattui (ei näy videolla), ainakin kerran alkoi möykkäämään kun putkensuuta ei löytynytkään. Autoin vähän ja palkkasin. Saara tuli mun jälkeen halliin treenaamaan ja halusi kokeilla Sunia ennen jäähdyttelylenkkiä. Hienostihan Suni teki suht vieraahkon ihmisen kanssa hommia. Jihuu! : )

Pieni koira isojen koirien treeneissä

Tapaninpäivänä oli valmennusryhmän treenit, Ama lomailee muualla joten osallistujien vähyyden takia osallistuin Kinkun ja Sunin kanssa treeneihin.

Suni sai höntsäillä putkia joista musta putki oli nyt hankala. Rähjäs vaan. : P Lopulta meni sinne eikä ongelmia enään ollut. Puuhailtiin myös kahdella siivekkeellä. Takaakiertoja ja suoria lähestymisiä. Huisia.

Kinkku puuhaili myös putkien kanssa, Soile oli vahtimassa palkkaa puomilla. Ei tullut läpi kertaakaan mutta hidas se puomi on. Nooh, onko sillä nyt niin kovasti väliä kun Kina vaan höntsäilee. Kina sai myös puuhailla takaakiertojen kanssa ilman rimoja. Takaa käsky on kiertäminen siivekkeen oikealta puolelta ja kierrä taas vasemmalta. Naksuttelin näitä ja ihan hyvin Kina ne vieläkin osaa. Vähän pikkuneiti oli onnessaan kun pääsi äiskän kanssa puuhaamaan, se loppupalkka osuus on ehkä Kinkun mielestä paras. Pääsee kiehnäämään mun jalkojen väliin (istun maassa) ja röhkimään lelu suussa. : D

Suni puuhaili tauon jälkeen putkirallia, kaksi u-putkea ja niiden välissä pari hyppyä. Siis ei hyvää päivää, likalla ei kyllä ollut kaikki muumit laaksossa. Ei sitten mitään käryä enään mistään ja oli valitettavasti pakko ottaa etupalkkaa käyttöön. Soile oli taasen palkkavahtina. Silloin kun lelu on odottamassa, fokus on tosiaan eteen mutta muuten Suni vaan katsoi mua koko aika eikä irtoamisesta ollutkaan mitään tietoa. Ihan kuin koskaan ennen ei oltais tehty yhtään mitään agilityyn viittaavaa. Aika aivoton pelle mulla oli käsissä. Onneks se on vain pentu eikä tää touhu oo vakavaa. Yhdessä kohtaa Sunilla meinas mennä vähän kuppi nurin, laitoin sen taas istumaan hetkeksi ja rauhoittelin palkkaamalla ruoalla. Sitten taas mentiin, jihuu! : )

Tokot tallilla 18.12 & 21.12

Kina, ruutua lätkälle. Kahdesta eri suunnasta. Treenien lopussa ruutua uudestaan, lelu oli odottamassa. Lähti tosi vaisusti, mutta löysi tien ruutuun ja palkalle. Kertaalleen vielä tyhjään ruutuun, tosi hyvä!

Seuraamista, pidemmissä pätkissä vähän kontakti tuppaa tippumaan. Yleisesti mokas perusasennoissa, monesti liian eteen josta kevyesti huomautin. Alkoi skarppaamaan niissä.

Luoksetulo kertaalleen kisamaisesti lyhyellä matkalla. Ihan jees! : )

Kaukojen aloituksia, palkkailin tiheästi ja vähän vilkuilin taakseni. Asenne oli ihan kiva ja sellainen että ei mennyt siihen tilaan että unohti mitä on tekemässä. Näitä vaan tarvii jatkaa. Lopuksi vähän kaukoja, istumiset eritoten olivat Kinaksi tosi hyviä ja reippaita. : )

Tunnaria piilotettuna numerokylttien taakse, oli vähän vaivaantunut ja palautus oli tosi huono. : / Tosi epävarma ja hidas. Tiputteli kapulaa suustaan ja silleen. Tekee kyllä ihan hyvin tunnareiden luona nenullansa hommia, mutta muuten asenne on vähän laimea.

Suni, seuraamista. Videolla todistetta tämän hetkisestä tilanteesta. : D

Merkkiä, paikallaan pysymistä istuen, lepoa mutta vielä malttia ei meinaa ihan riittää. Treenit jatkukoon. Lopuksi keinun paukuttelua tassuilla (nyt halusi tehdä keinupeliä!! Eli on hokannut idean. ; )) Sekä muutaman hassun kerran putkea siivekkeen kautta.

————————————————————————————————————————

Lauantaina taas pakkasin koirat autoon töiden jälkeen ja lähdin tallille.

Kina sai taas tehdä ruutua, muutama toisto hyvällä vauhdilla. Tein lopussa ruudun vielä niin että olin vienyt lelun valmiiksi odottamaan.

Hyppynoutoa, nyt kyllä mokaili aika paljon. : D Haki niin ettei hypännyt hyppyä ja palautteli samalla tavalla. Huuups.. Tehtiin Kinan kanssa vinoja palautuksia ja autoin aika kovasti. En tiedä onko tuollaisesta treenistä mitään hyötyä Kinalla.

Seuraamisia taas, en muista enään oliko hyvää vai huono vai jotain siltä väliltä. Pitäis varmaan ahkerammin käyttää tätä blogia ja kirjata treenejä ylös. ; )

Sunipelle puuhaili ainakin kosketusalustaa ja lepoa (kai). Muistaakseni treenattiin myös sivulletuloja ja seuraamista ja topin alkeita.

7.12 Siskokset hippasilla

Miina sisko tuli Sunin isän omistajalle hoitoon joten sovittiin treffit tallille leikkien ja treenien merkeissä. Nähtiin myös Sunin kasvattaja Hannaa sekä Sunin isukin Hannaa sekä Boboa. Olipas kivaa!

Miina oli samanlainen hönö kuin Sunikin, kropaltaan ja ääneltään ihan kopio Sunista. : D Tytöillä oli vähän kokoeroa, ehkäpä reilu 3cm. Kivasti löytyi yhteinen sävel pentulaatikkoaikojen jälkeen. Suni juoksi hirmuisesti putkiin ja Miina ihmetteli vaan että minne toinen katosi. : D

Leikkien jälkeen treenasin Sunilla taas ympyrää, kahdella putkella ja kahdella hypyllä. Hauskaa oli! Kinkku puuhaili kaukoja häiriössä, seuraamista ja höntsäili putkiin. Sunikin sai vähän tokoilla, alustaa, seuraamista ja sivulletuloja.

Miina the hönö : DSuni, Bobo ja Miina. Siskosten kokoero ei ole noin valtava mitä kuva antaa myöden.. ; )

Ps. Suni mitattiin 8.12 kahden kaverin toimesta, lukemaksi saatiin 38,5-39cm. Toivottavasti siitä jää medilöinen. Peukut pystyssä. :  ) Ikää siis tällä hetkellä melkein 6kk.