Vuoden ekat treenit

Kävin vuoden ensimmäisenä päivänä reippaana treenaamassa tallilla haukkujen kanssa. Olin pakannut tokovermeet mukaan mutta tokoiltiin vaan sen verran että Kinkku sai seurata. Sitten menikin agilitytouhuksi. : D

Kina teki ympyrätreeniä ja sitten aloitettiinkin vähän vaikeampia juttuja. Treenattiin taas takaakiertoja suullisilla käskyillä, heti jos Kina mokaa sen vauhti hidastuu ja epävarmuus tulee. On Kinkku vaan niin reppana. En toru virheestä vaan aloitan uudelleen sen mitä olin suunnitellut. Sitten treenailtiin poispäinkäännöksiä, Kinkku olikin näissä hyvä koska se osaa lukea mun kroppaa ja liikkeitä hyvin. Taidettiin tehdä myös vähän sylkkäritreeniä.

Sunipelle treenaili ympyrätreeniä myöskin. Halusin katsoa kuinka reagoi jos vedätän, ei ongelmia, kiihdytti vaan vauhtiaan. Sitten kun jäin jälkeen niin se irtosi todella hyvin putkille ja hypyille. Otin sivuttaisetäisyyttä, mutta siitä tulikin vähän vaikea juttu Sunille. Alkoi taas räkyttämään, ampui putkiin ja puri mua. : D Jouduttiin ottamaan hetkellisiä huilitaukoja ja kerroin nätisti pennulle että tollainen meininki ei vetele, pitää vähän miettiä mitä puuhailee. Jouduin palkkailemaan sivuttaisirtoamisista joka kerta koska lamppu ei vaan yksinkertaisesti syttynyt että voi mennä eteenkinpäin.

Tauon jälkeen tehtiin sylkkäritreeniä ensiksi ilman esteitä ja sitten siivekkeen kanssa. Sunihan siis aloittaa lähestulkoon kaikki agilityhommat aina sylkkäristä koska jos se on mua vasten niin räkytys alkaa ja aivot tippuu matkasta niinkuin heti. Siivekkeen lisääminen ei kuitenkaan tuottanut ongelmia. Poispäinkäännöksessä etenin vähän turhan nopsaan, en palkannut käteentulosta ollenkaan (possu kun olen) ja se tuottikin vähän harmaita hiuksia. Ei osannut pyörähtää joten sitä sitten treenattiinkin paljon. Annoin vähän apukäskyä hypylle ja lähtihän se sinne lopulta. Tälläiset treenit on Sunille hankalia kun joutuu vähän miettimään kun toi pelle tahtoisi vaan mennä lujaa ja räkyttää putkiin mennessään.

Lukitsin itseni ulos tallista joten häiriköin vieressä treenaavaa Maijun ryhmää ja hiippailin halliin toisen oven kautta. : D Tämän jälkeen treenailtiin Sunin kanssa keinupeliä, nyt se paukuttaa keinua ihan onnessaan eikä välitä pamauksesta mikä keinusta tulee. Jihuu! Lopuksi koitin myös pari kertaa molempiin suuntiin poispäinkäännöstä ja sehän alkoi sujumaan. : ) Selkeästi moni juttu vaatii Sunilta vähän kypsyttelyä ja sitten palikat osuu oikeille paikoillaan pääkopassa. : D

Olen lämppä- ja jäähdyttelylenkeillä alkanut vaatimaan jo monet kerrat sitä että laukata ei mielellään saisi vaan pitäisi liikkua ravilla. Ihan kivasti kai tuo pelle alkaa ymmärtämään mitä haluan. Haluan että se oppii oikeanlaisen liikkeen ja että ei voi mennä räkä poskella aina. Joku voi ajatella että olen turhan nipo, mutta mä tiedän mitä teen. Haluan että tuo kroppa pysyy kunnossa ja palautuu treenistä. Suni on myös rauhoittanut sitä, ettei juokse päin (koska olen pikkupennusta lähtien huomauttanut näistä) ketään. Minun koirilla on tiettyjä sääntöjä ja ihan onnellisia ne on. Törmäykset ja ylipäätänsä päinjuoksemiset eivät kuulu meidän arkeen. KOSKA yritän välttää ”itseaiheutettuja” lukkoja ja jumeja kroppaan. Piira ja Elina kyllä muistuttavat aina tälläisistä! Jos sattuu vahinkoja niin eihän sille mitään voi, mutta ei ne koirat siitä rikki mene jos joistain asioista kieltää. Kyllä mun haukut saa leikkiä, mutta rajut törmäykset voivat aiheuttaa jopa elinikäisiä ongelmia. ; ) Nimim. kokemusta on.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s