Joka päivä ja jokaikinen yö..

..Sinua ajattelen..

wordpress_519

Viivin poismenosta on kulunut jo kohta puoli vuotta. Silti ajattelen Viiviä joka päivä, näen Viivistä unia.
Joku päivä katsoin videonpätkää missä Viivi oli, tuli ikävä. Joku aika sitten olin jumpalla ja loppuverryttelyjen aikaa tuli joku herkkis biisi mikä muistutti Viivistä, meinasin pillahtaa itkuun.. : / Olen asian kanssa ihan sujut, siis ettei Viiviä enää ole. Mutta silti hattarapää pyörii mun mielessä usein.

Olen ollut todella allapäin siitä, että mun pitkäaikainen pentuprojekti aina kaatuu. Olen jo kolme vuotta odottanut oikeaa pentua, mutta
tämä projekti ”Lealle pentu” ei tuppaa onnistuvan mitenkään päin. Mulla on lukemattomia narttuja jäänyt tyhjäksi / pentuja on liian vähän / pennuissa on jotain vikaa jne. Odotan vaan niin kovasti sitä pentua, en vaan enää jaksa käsittää miksi mun epäonni tuntuu olevan loppumaton. Mulla on suuri motivaatio-ongelma etsiä itselleni pentua, tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin. Tuntuu että luontoäitikin on tätä vastaan..

Kaipaan toista koiraa arkeen, jaksan odottaa Kinalle sitä kaveria vaikka maailman tappiin asti. Mä niin pystyn näkemään Kinan järjettömän huomionhakuisuuden takaa että se olisi onnellinen jos sillä olisi oma kaveri. Kina ei ole onnellinen yksin, se on niin jollain tapaa kyllästynyt elämäänsä. Onneksi kesä tulee ja aletaan treenaamaan tokoa useammin.. Mutta silti en näe siinä sellaista iloa mitä Kinalla oli Viivin kanssa. Kina ei oikein enää kohnota kenenkään kanssa, lenkeillä se on rauhallinen eikä juuri koskaan spurttaile. Musta tuntuu että se elää pienessä kuplassaan johon kellään muulla ei ole mitään asiaa. Jaksan uskoa että pentu tuottaisi Kinalle loputa ihan suunnatonta iloa, saisi oman leikkikaverin ja kaverin jonka kanssa viilettää pitkin maita ja mantuja.

6 thoughts on “Joka päivä ja jokaikinen yö..

  1. Niin ikävää kyllä tuo, ettei vieläkään ole osunut kohdalle sitä oikeaa pentua 😦 Pidän niin peukkuja, että pian tärppäisi.

    Terkut täältä!

  2. Ikävä hellittää kyllä. Se on hirvittävän kulunut toteamus, mutta pitää niin paikkansa. Pian Viivistä muistuttavat laulut saavat sinut vain hymyilemään kaihoisasti, muistelemaan lämmöllä ja ilolla sitä, mitä on ollut 🙂

    minkä rotuista koiraa olet ottamassa? En muista olenko aiemmin yrittänyt udella 😀 Toivottavasti joka tapauksessa pian tärppää! Älä kuitenkaan luovuta! Jäynäkin oli aika pitkä projekti ja voin sanoa, että hyvää kannatti odottaa! 🙂

  3. Olen sitä pientä shetlanninpaimenta etsinyt vuositolkulla jo.. 🙂 Ehkä mä taidan jonkun ajan päästä luovuttaa kun ei meinaa onnistua. Mulla on vaan niin älyttömän huono tuuri noiden pentujuttujen suhteen..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s