Ystävänpäivää ja osteopatiaa

Hyvää ystävänpäivää kaikille! ❤

Kuvassa Kina ja pentuesisarukset vuonna 2008 8-viikkoisina kasvattajan luona.

Viime viikolla käytiin halikossa Maijun ja koirien kanssa Piiran luona. Kaksi aikaa olikin harmillisesti lyhentynyt yhdeksi ajaksi vahingossa, joten Kina, Elli sekä Ihme saivat pikahoidon. Kinalla ei ollut lantio vinkkelissä vaikka alkuun seisottaessa se näyttikin siltä. Selkä oli jäykkä, en yhtään ihmettelekään kun on kylmä ja kroppa menee lysyyn. Sama homma itsellä talvella. Rintaranka oli kaikista kipein, oikea puoli vielä kipeämpi kuin vasen. Muuten tuntui olevan ihan ok kunnossa. Piira suositteli edelleen takin käyttämistä kylmillä ilmoilla, taidan pitää vielä nollakelissäkin takkia Kinalla. Puhetta oli myös kauratyynyistä joita voisin pitää selän alueella. Tarvis vaan hommata pari tyynyä jostain kädentaitopaikasta. Kiina söi tiistaina lenkillä risua ja oksensi sen keskiviikkoaamuna ulos. Sellaisia risunpätkiä siis, pari kertaa aamulla myös köhäisi. Ja skeptinen kun olen niin heti ajattelin että ystävämme kennelyskä on rantautunut meillekin. Onneksi köhiminen oli vain muutaman kerran eikä tämä ole toistunut. Toistaiseksi meidän remmi on terve! Ja karanteenissa pysytään varmuuden varalta, pelottaa Viivin puolesta niin kovasti tuo yskä. Ama on pikkuhiljaa lopettanut yskimisen, tosin Milla vanhus (Sirpan vanhin narttu) joutui nesteytykseen huonon kunnon vuoksi. Olkaahan ihmiset nyt tosi tarkkoja tämän yskän kanssa! Säälittää pennut sekä vanhukset. Yhtään koiraa en haluaisi kuolevan tälläisen takia, ihmisten tyhmyyden takia!

Pissailu-asiaa.. Kina taas ahdistui viime viikolla muutamia kertoja takinpukemisesta. Yhtenä päivänä se kusi kaksi kertaa eteiseen (onneksi ei matolle) ja pari kertaa kylppäriin. Taktiikkana on se, ettei pyllyä saa laittaa maahan kun takkia puetaan. Sillä saatan ehkäistä kusemisen. On tää niin perseestä kun toinen ei ymmärrä, että se auttaa. : ( Muuten pissailu on ollut poissa. Onneksi!

Ollaan me ahkeroitukin, kaukojumppaa ollaan harrastettu! Ärsyttää kun vaihdot maahan-seiso-maahan sujuu käsiavulla, mutta en meinaa päästä käsiavusta pois. Takapään hallinta on luonnollisesti Kinalla huonoa, mutta mä aion saada nämä vaihdot sujumaan ahkeralla treenaamisella. Liikaa en hissitreeniä tee ettei rasita liikaa kroppaa. Kina osaa kyllä tosi hienosti tehdä vaihdon, mutta nami kiinnostaa niin hirveästi, pitäisi varmaan alkaa vaatimaan vaan enemmän. Josko ottaisi tämän projektiksi! Maahan-istu vaihtoa ollaan treenattu myös, kurrella taasen. Olen erikseen vahvistanut kurre-temppua ja sen yhdistäminen ma-is-ma vaihtoon ei ole vaikeaa, käsiapua tarvitsee käyttää mutta ei mulla ole kiire näiden kaukojen kanssa. Mä vaan tykkään että vaihto on reipas ja kokonainen, eikä laiska ja vajaa. Mikko saa hienot vaihdot Kinan kanssa aikaiseksi! Ärsyttävää! : D Saan mäkin silloin kun Kinan vire on tosi hyvä. Tekee erittäin reippaasti! Mutta treeniä nämä vaatii ja kovasti.

Toistaiseksi jatkamme sisätreeniä ja lenkkeilyä. Ihanaa kun ei ole paljoa pakkasta, metsälenkit on kaikista parhaimpia. Viivikin jaksaa tunnin lenkin, enempää en raaski toista ulkoiluttaa. Polkuja kun tallailee, tarvitsee vain huolehtia että Viivi kulkee myös samalla polulla ettei eksy meistä. Kina on myöskin haka hakemaan Viivin jos se lähtee eri reitille, tosin mummeli reppana taitaa pelästyä kun Kina menee aina niin vauhdilla. Hieno temppu Kiinan mielestä! : D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s