Epäonnistumisia keskiviikon treeneissä

Oltiin keskiviikkona treenailemassa valkkuryhmässä. Rata oli kiva ja helppo ala Laura. Ekalla kiepillä tehtiin esteelle nro 17 asti, kellotettiin ekaksi ohjaajan suoritusaika mielikuvituskoiran kanssa ja sen jälkeen koiran kanssa. Ero oli joku 6sek. ; ) En siis ihan vielä hahmota mun ja Aman todellista vauhtia.

Alussa kössi lähdöt (mutta ei kovin pahasti), sitten rimat ja sitten kepit jne. Saatiin taistelun jälkeen suoritettua eka ratapätkä niin että pari estettä taisi jäädä välistä ja kepitkin mentiin väärin. Höh. Kontaktitkin alkoivat kusemaan, Ama tuli läpi. : ( Jäi kyllä kontaktille mutta tuli omin lupinensa pois. Alkoi käämit jo palamaan pahasti ja lähdettiin taukoilemaan. Toisella pätkällä loput esteet mutta eihän me saatu suoritettua koko pätkää kun ärjyin jo sille kontakteista. Ei voi käsittää, käämit paloivat taas vaikka yritin olla hyvällä asenteella. Ama ei suostunut tulemaan lähelle kun kommentoin sille että sinne putkeen pitäis mennä puomin sijaan. Kävin auttamassa akkaa putkeen ja se alkoi sujua. Sitten tippui rimat ja putkikieltoja. Lopulta vaan tein muutaman kerran kontaktia oikeaoppisella tavalla ja mentiin jäähyilemään.

Vikalla kiepillä sai tehdä koko radan mutta eihän siitä vain yksinkertaisesti tullut yhtään mitään. Ei vaan yksinkertaisesti oltu nyt oikein samalla radalla ja hyvällä fiiliksellä. Lopetin taas siihen että tein virheellisen toiston jälkeen oikeanlaisen ja sen jälkeen vielä oikein jotta sain palkattua. Päätin lopettaa treenit siihen, ei pakko vääntää kun ei vaan tuntunut hyvälle. : (

Joskus vaan yksinkertaisesti käydään todellakin siellä pohjalla. Toivottavasti seuraavissa treeneissä jo vähän parempi meininki, mutta Ama alkaa mulkoilemaan mua kun mulla palaa käämit, pitäisi vaan yrittää hillitä itsensä ja olla kun mitään ei olisi tapahtunutkaan, mutta siihen on vielä matkaa. Parempaan päin kuitenkin menossa, mutta harmitti vaan niin kovasti kun yksinkertaiset helpot ratapätkät eivät ota sujuakseen. Luokittelen itseni nyt kyllä todella paskaksi treenaajaksi. : D

Ama oli kuitenkin vähän vaisu, se jotenkin vain oli herkällä päällä. No torstaina fyssarilla selvisi että juntturassa on koko koira. : ( Rintaranka sekä lanneranka pahasti jumissa, Ama onneksi antaa käsitellä tosi hyvin nykyään itseään. Hyvä haukku. : ) Ehkä jumit on edesauttanut huonoihin suorituksiin, pitäisi sekin muistaa treenatessa että kisoissa.

Lopputulos treeneistä ja kisoista on nyt se, että kontakteja on pakko treenata taas yksittäisinä. En anna hyvän työn valua vain hukkaan. Ne toimi niin hyvin jonkun aikaa, mutta eihän niitä yksittäin olekaan enää juuri treenattu. Eli hyvä opetus itselle, pitää vahvistaa myös jo opittuja asioita. : )

Iltapäivällä Ama huili mun luona kun Kina pääsi ulkoilemaan kahden ”hevosen kokoisen” – koiran kanssa. Eli Aku ja Dino tuli meidän kanssa lenkille. Sompailtiin pitkin maita ja mantuja, Kina ei onneksi noita poikia pelkää kun menee räykyttämäänkin niille (josta kielsin) mutta ilme oli näkemisen arvoinen kun Aku oli eessä ja Dino Kinan takana kunnes neiti tajusi että on niiden välissä. : D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s