Treeniä keskiviikkona

Ama tuli tiistai iltana yökylään mulle ja naksuteltiin ke aamupäivästä vähän peruuttelua, mutta Ama on vaan yksinkertaisesti aika blondi.. Mutta mä lupaan opettaa sille peruuttamisen! : D

Keskiviikkona treenailtiin valkkuryhmän kanssa taasen, tällä kertaa koutsina oli Kati ja ratana kivan oloinen pätkä (muistaakseni 29 estettä). Ensinnäkin eka tutustumiskierros meni siihen, että etittiin numeroita. Toinen kierros meni siihen, että numerot oli juuri ja juuri hanskassa mutta kertaamaan joutui. Vasta kolmannella tutustumisella alkoi hahmottamaan kuinka kannattaisi rata ohjata. : D

Alku tuntui heti vaikealta, mietin että jos Ama luikahtaa putkeen. No sinne se ei mennyt vaikka ahdas väli oli. Alkupätkä ihan hyvin pituudelle asti, muutamilla ekoilla kerroilla hyppäsi pituutta seinää kohti mutta sitten alkoi kieltäytymään. Pakko oli palkata pituuden jälkeen. Olin kovin yllättynyt siitä, että Ama lähti kuolleelle lelulle! : ) Kun tämä kohta saatiin toimimaan, mun persjättö piti vaihtaa valssiksi, olin persjätössä liian myöhässä ja sain Aman ohittamaan yhden hypyn. A-esteen kontakti oli vaikea kun jäin taaemmas, näitä pitäisi treenata. Tuli muutaman kerran itekseen läpi! Putkilähetyksessä olisi saanut (videon perusteella) odottaa että hakee putkensuun ja sitten vasta lähteä liikkeelle. Mutta kun on aina niin ”muka” kiire eteenpäin. Kokeilin eka pyörittämistä hypyllä, rimaa tuli alas eikä ollut kovin nättikään. Kokeilin pakkovalssia ja se oli paljonpaljon parempi. Putken jälkeen keppien kanssa taisteltiin alkuun, Kati antoi vinkkiä liikkumiseen ja se auttoi. Amalle noi keppikulmat on kyllä vielä vaikeita. Keppien jälkeen okseri rytmittämällä oli ok, kun tätä treenattiin enemmän alkoi Ama kieltämään. Otti liikkeestä niin paljon häiriötä. Pöh. Putkeenlähetys toimi tosi hyvin ja pystyin leijeröimään muutaman esteen matkalla. A-esteen jälkeen hypylle viskaisu jumitti alkuun, ei meinannut lähteä kun mun liike oli poispäin. Annoin avuksi hyppykäskyä ja se auttoi. Suunnittelin tutustumisessa että olisin ehtinyt vekkaamaan hypylle (ennen keinua) mutta eihän siinä ehtinyt edes kissaa sanoa kun Ama oli leiskauttanut jo ison hypyn. Tätä treenattiin lopuksi rytmittämällä, ekalla kerralla tuli rima alas (ei haittaa) ja seuraavilla parilla kerralla oli jo paljon parempi. Tarvis vaan ite oppia kans toi rytmitys kunnolla ja vahvistaa sitä että koiran pitää suorittaa se este.. Keinun kontakti oli tosi vaikea keskiviikkona, sivuttaisirroitus oli hankala. Ama oli tosi epävarma ja tuli pois keinulta. Höh. : ( En mä silti usko että ne kontaktit alkaa prakaamaan vielä. Tarvii taas vahvistaa niitä ja keinulle miettiä mitä sille tekis. Keinun jälkeen kepeille taas, muutaman kerran tuli pois kun irtosin sivuttaissuunnassa, päällejuoksuhyppy toimi alkuun kun muistin molemmat kädet, sitten kun unohdin ottaa päällejuoksukäden mukaan, koira meni ohi hypystä ja ryysi putkeen. Lopussa keinulta tuli kovassa vauhdissa läpi ja sitten taas jäi.. Höhh.. : (

Katikin kehui, että me ollaan edistytty hirveästi. Ei se suorittaminen olekaan enää sellaista tahtojen taistelua ja päätöntä kaahottamista. Kyllä se siitä! Treenaaminen näköjään tuottaa tulosta! : D JA varsinkin ryhmässä treenaaminen että joku tekee radan ja kommentoi suoritusta. Ja Ama on muutenkin alkanut olemaan parempi noissa lähdöissä kun annoin sille huutia jokunen viikko sitten. ; )

Tässä vielä videota treeneistä (kiitos Anulle kuvaamisesta).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s