Tossua toisen eteen!

Keskiviikon treeneissä koutsina oli Pekka ja ratana treenirata TopTeam leiriltä. Radassa oli pahoja putkeenirroituksia ja rytmitys oli tärkeää. Sen kun unohti, putki-irroitukset ei vaan yksinkertaisesti toimineet.

Alku oli ok kun lähti suuripiirtein samaan aikaan koiran kanssa liikkeelle, omalla rytmityksellä sai koiran irtoamaan kauas putkeen. Yritin leijeröidä pussin ja lähettää Aman seuraavaan putkeen mutta liike oli niin voimakas että kelpiehän juoksi mun perään. Ja kroppakin näytti ihan väärään suuntaan! : D Liian monta liikkuvaa osaa taas blondille. Hyvin kerkesin myös ohjaamaan putkeen niin että en oikaissut. Niistossa tms. oli tärkeää että oma suunta oli kohti puomia, muuten liike vei pituudelle. Näin ei tainnut käydä (ainakaan muistaakseni), mutta hyvin selkeää ja loogista. Putkesta putkeen lähetys oli hyvä kun muistin napata Aman putken suulta mukaan, jos edistin sain Aman menemään puomille. Tämä kävi muutaman kerran.. Kun koira oli putkessa, oli mulla jumalaton kiire takaakiertoon ja onneksi kerkesinkin, mutta vein Aman tosi läheltä sinne niin olin myöhässä seuraavalta hypyltä. Tää oli oikeasti tosi vaikea kohta kun pitäisi saada koira pysymään päällejuoksukädellä ohjaajan takana. Tarvis varmaan sittennii treenata tätäkin. ; ) Seuraavaksi olikin epäsuora hyppysuora. Rimat lenteli alas kun painelin menemään, ei selkeästi kestä mun irroitusta vielä. Kun uskoa oli, ehdin persjättöön monen esteen päähän ja törkkäämään takaakiertoon. Kokeilin vielä toisen kerran tätä ettei se ollut säkää. : D Pussiin linjaus ihan ok eikä Ama onneksi lähtenyt puomille. Haltuunotto pussin jälkeen kauheeta rääyntää. Ylläri! Loppusuora oli ihan ok lukuunottamatta keppejä, Ama ei hakenut avokulmaa sisäkautta ohjaamalla sitten mitenkään, ryysi aina johonkin puoliväliin. Kun tein persjättöä (pakko taas luottaa että ehtii) sain Aman linjautumaan kepeille paremmin, mutta kun koira oli putkessa ja huusin keppejä niin eihän siitä mitään tullut. Helpotin treeniä niin, että jätin Aman istumaan putken taakse ja kutsuin ja ennen kuin se oli putkesta ulos piti olla jo nimi kutsuttuna että saisin koiran katsomaan muhun. Eipä Ama paljoa kattellut, paineli vaan menemään ja siinä kohtaa suusta pääsi ulos perkeleitä. Ja kerran ehdin jo karjumaan sille niin haki itse oikean keppivälin.. : D Näitä avokulmia tarvis taas treenata. Olipas hankalaa! Treeneissä sai juosta ja vielä kivempaa oli juosta maha kakkua täynnä (ahneella on paskainen loppu) kun Petri ja Remu toivat valiokakkua! Onnea valioitumisesta. : )

Kiitos Anulle kuvaamisesta (ja sori siitä, että kuvasin lattiaa ja kattoja ym alkuun : D).

Ps. Loppukevennykseksi linkitän Anun blogipostauksen, kyllä nauratti. ; ) hauskimmat googletukset : D”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s