Valkku vol 3

”Ai minäkö muka hiippailisin, elkää ny naurattako!”

Eilen treenattiin Aman kanssa taas valmennusryhmän treeneissä. Tällä kertaa oli Marin treenivetovuoro, ratana oli 2lk Wutrichin kahdesta radasta miksaus. Rata näytti äärettömän helpolta, mutta kappas.. Sitä se ei tainnut ollakaan. ; )

Lähdöissä Ama oli taas huono, mulkoili ja nousi seisomaan. Pöh. : ( Päästiin menemään hyppysuoraa kunnes Ama alkoi vinkumaan ja ontui tassuaan. Kellistettiin se ja Sirpakin oli radan reunalla, katsottiin yhdessä että mikä tassussa oikein oli. En tiedä olisko venäyttänyt varpaansa tai jotenkin kynsi räpsähtänyt, mutta ei se menoa haitannut kun otin pari estettä ja katsoin Aman liikkumista.. Outoa. Hyppysuora oli vaikea, jos jäin tekemään vikalle hypylle takaaleikkausta sain Ama irtaantumaan putkeen huonosti kun se kysyi ja kysyi.. Kun sain laitettua tossua toisen eteen ja liikuttua reippaasti eteenpäin, onnistuin menemään koko aika samalla puolella ja ehdin törkkäämään putkeen. Yritin muurille sylivekkijaakotusta, mutta Ama teki juuri niinkuin ohjasin. Se teki tiukan käännöksen enkä saanut sitä ohjattua viereiselle hypylle. Muutkin jo huuteli että toi ohjaus ei taida olla kovin hyvä ko kohtaan. Ja sitäpaitti aluksi muurin palikat tippui, jäin varmistamaan ja siksi olin myös myöhässä seuraavalta esteeltä.Vaihdoin sen sitten vaan vekkaukseen ja toimi sillä paremmin. Kepit oli taas huonot. On niin kovin vaikeaa muistaa, että pitäisi vähän himmata Amaa kepeille. Paineli kuin viimeistä päivää, taipui kyllä ekaan väliin ja siitä kolmanteen. Ja oli taas tosi herkkä mun liikkeestä, eli kun Ama oli kolmosvälissä niin lähdin vasta liikkeelle. Tätä tarvii treenata.

Kontatkit (puomi ja a) oli hyvät, mentiin vielä moneen kertaan. Nyt ei yhtään hiippaillut eikä ollut aikeissa varastaa. Hienoa! Lopuksi vielä sai koittaa nollalla rataa läpi, mutta ei onnistunut. Hyppysuora (joka oli epäsuora) oli jotenkin ylitsepääsemättömän vaikea tauon jälkeen. Aargh. Kepit ei ottanut onnistuakseen. Mentiin sitten virheiden kera maaliin eikä saatu siis nollatulosta aikaiseksi.

Lopussa oli vielä aikaa treenata, Mari oli palkkavahtina keppien päässä. Treenattiin siis monta kertaa keppejä hitaamman että nopeamman lähestymisvauhdin kanssa. Nyt vain pari virhettä ja muuten pujotteli moitteettomasti. Mun ryysimistä kepeille tarvii treenata myös, ottaa niin paljon häikkää musta. Onneksi saatiin tehtyä monet onnistuneet kepit loppuun. : ) Tällä kertaa treenimieli oli parempi ja saatiinkin kivat treenit aikaiseksi. : )

Ps. Päivällä ennenkuin lähdin treenaamaan, Kina sai iltaruokansa.. Ei perse. Kusi häkkiinsä kun käskin sinne (vinkui pöydän alla ja kalisutteli hampaitaan), sitä ennen oli kussut ruokapöydän alle. Sen jälkeen pyysin luo jotta vapauttaisin ruokakipolle. Kusi siihen. Syömisen jälkeen käskin kylpyhuoneeseen ja taisin vähän rähjätä sille ja kusi kaksi kertaa allensa. Tsiisus. Neidillä ei oikein kestä toi pääkoppa ruoan kanssa. Ärsyttävää. Kukaan muu aiemmista kolmesta koirasta ei koskaan ole ollut tuollainen kusiluikkari.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s