Ohjaa äläkä oleta

Viime lauantaina oltiin Aman kanssa Niina-Liina Linnan agilitykoulutuksessa niihamassa. Menin hyvissä ajoin paikanpäälle ja räpsin muutamia kuvia.. Kentällä oli hemmetin kuuma, onneks Paulalla oli aurinkorasvaa mukana jota ystävällisesti sain lainata. Tosin olkapäät paloivat kuitenkin.. Kokonaisuudessaan vietin reissussa varmaan sellaiset kolmisen tuntia.

Suunnittelin radan loppuun asti (32 estettä) ja oikeastaan tiesin melkein kaikkiin paikkoihin mielestäni sopivan ohjausratkaisun. Nooh, pläskiks meni kun päästiin kokonaisuudessaan esteelle numero 11. Hellurei. Mentiin parissa pätkässä ja ekalla pätkällä hinkattiin 1-5 pätkää. Persjätössä olin koko aika myöhässä ja linjaus vei Aman putkeen vaikka hypylle oli matka. Hinkattiin ja hinkattiin. Sain noottia palkkauksesta, en ollut jaksanut ottaa lelua mukaan (lie lämpö pehmentänyt pään) kentälle ja sainkin taas Paulalta apua tähän. ; ) Palkattiin muutamia kertoja kun Ama saatiin nro3 takaakiertoon. Jatkoin itse liikkumista vaikka palkkasin sen hypyn jälkeen.

Seuraavassa treenipätkässä 5-10 treenattiin takaaleikkausta okserille ja pientä työntöä okserin jälkeiselle hypylle. Takaaleikkaus onnistui osittain ja sitten taas ei. Tehtiin aika perustreeniä tässä, lelu okserin takana ja tein leikkauksen. Työnnössä sain sen pari kertaa menemään ihan oikein, tätäkin treenattiin lelulla. Seuraavilla hypyillä treenattiin mun valsseja jotka olivat alkuun tosi myöhässä, kun käännyin silloin kun Ama oli rimanpäällä, rima tuli alas. Sain nämäkin kuitenkin onnistumaan pienen treenin jälkeen.

Loppujen lopulta, jäi vähän huono maku suuhun treeneistä ehkä siksi että tuntui että treeniaikaa meillä oli ehkä vähemmän kuin muilla. Yritin nimittäin kelloa vilkuilla.. Ja ehkä rata oli turhan vaikea meille tai sitten ei, mutta mä olin ainakin vähän laiska. Ärsytti kun ei päästy menemään kuin muutama este ja jotenkin siihen ehkä turhaantui kun hinkattiin samoja pätkiä uudestaan ja uudestaan. Onhan se tietysti tärkeää, että pienet yksityiskohdat hiotaan kuntoon.. Mutta kun ehkä me oltais enemmän tarvittu kokonaisuuteen vinkkejä kuin yksittäisiin pätkiin. Se, että sain muutaman esteen onnistumaan putkeen, ei luonut kauheasti juhlamieltä. Pöh. Toki sain mä siihen vinkkejä kun Ama on niin herkkä mun liikkeelle, lelupalkkausta ja sitä että se oikeasti lähtee kuolleelle lelulle, pitää vahvistaa hirmuisesti. Niinu on varmasti hyvä kouluttaja, mutta ehkä ei tainnut olla meidän päivä.. : /

Kina pääsi tekemään pari kertaa putkea ja puomia. Puri mua käteen ja oli tosi huono kontaktilla. Hups..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s