Mouhiksen yöliidot

Eilen päästiin tuuraamaan Noraa & Aidaa mouhijärvelle, kiitos!! : )

Koutsina tällä kertaa toimi Marko, olipa kiva käydä hänenkin opeissa aina välillä.. Tai siis eka kerta tais olla mulle.. Mutta kivaa vaihtelua! Rata oli ihan jees, kontaktit tietty jätettiin väliin. On se niin hyödyllistä käydä tuolla treenaamassa koska saa erilaisia näkemyksiä erilaisille ohjausvaihtoehdoille. Ja yleensä omassa mielessä pyörii se yksi ainokainen tai maksimissaan pari eri vaihtoehtoa. No mutta kuitenkin, Maiju ja Elli aloittivat. Mä en varmaan koskaan lakkaa tykkäämästä (ja miksi edes pitäisi : D) Ellistä. Se on niin mahtava. Voi kun Vilmassakin olisi joskus ollut samanlaista moottoria. Siis Elli westie on kyllä westie ulkomuodoltaan mutta luonteeltaan kuin joku nopea paimenkoira. Se on kyllä mahoton kiituri.. : ) Tuollaisia westejä ei muuten sitten joka lähtöön ole!!

Paula ja Lilli menivät kans meitä ennen, aika jäätävän varmaa menoa. Kyllä huomaa että hekin on treenanneet Marian ja Markon opeissa, ohjaussuunnitelmat ja sen toteutus. Voi kyllä olla vaan kade. Lilli tais tykästyä pikku Kiinaan mutta Kiina ei sen erikoisemmin Lillistä tainnut välittää.. : D

Kuitenkin itse ratatreeniin meidän osalta. Kakkoshypylle niistosokkari ja hyppy, kepit noin 180 asteen kulmassa avokulmasta. Niistosokkari oli ihan ok, tosin Marko heti neuvoi ettei kannata mennä kakkoshypyn taakse passiin koska silloin olen todellakin paikoillani. Eli liikkeelle vähän matkan päästä kakkoshypystä niin että ehdin tekemään sen niistosokkarin sinne, toimi selkeästi paljon paremmin. Koiralle ei jäänyt epäselväksi minnepäin hypätään ja mikä on seuraava este. Kepeille törkkäsin rumasti itseni ekan kepin eteen, Amalle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin mennä väärältä puolelta. Marko ohjeisti tähänkin että ihan kiva kun yritän auttaa Amaa pyöristämällä sen menoa kepeille, mutta eihän se nää niitä keppejä jos oon edessä. : ) Eli heti kun annoin tilaa, enkä edes juuri pyöristänyt kepeillemenoa, Ama meni ja pujotteli hienosti! Blaah. Ja mä aina kuvittelen et kun se ei osaa.. ; ) Tein kepeillä persjätön ja hyvin jäi pujottelemaan. Suunnittelin aluksi umpiputkelle pakkovalssin tyylistä, mutta luovuin siitä koska ajatuksissa oli koko aika ollut persjättö mutta jotenkin vaan sorruin valssiin ajatellen ettei Ama pujottele jos käännän sille selkäni.. ; ) Ja taas mua vietiin kun litran mittaa! : D

Seuraavaksi jäätiin jumittamaan suoraputken jälkeiselle parille hypylle. Putken jälkeinen eka hyppy oli suorassa linjassa, mutta seuraava hyppy poikittain niin että se piti käytännössä takaakiertää. Tosin takaakierto ohjauksena tuolle hypylle ei ollut kovin näppärä ja yllättävää että mä sitä siihen aloin sitten vääntämään. Ajatuksissa oli päällejuoksuna mutta ei kato aivot ja koivet toimi samaan aikaan. Marko antoi hyviä vinkkejä tuohon päällejuoksuun. Saatiin taas blondikin tajuamaan.. : D Mutta Pekan treeneissä (elokuu 2010) Ama ei ees lähtenyt noihin kun ei kunnioittanut ohjaavaa kättä. Eniveis, kuitenkin saatiin onnistumaan hyvin tuo päällejuoksu kun muistin käyttää oikeaa kättä ohjaavana hypyn taakse ja oikea piiloon ja vähän hartialinjan kääntämistä ja vasen siirtyy ohjaavaksi kädeksi ja Ama yli hypyn. Avot! : )

Seuraavassa pätkässä piti kontaktilta heittää takaakiertoon pienestä välistä koira ja peruuttaa itse ja saada koira tulemaan viistosti olevan hypyn yli ja sen jälkeen noin 180 asteen käännös putkeen. Ohjausvaihtoehto oli se että koira yli ekan takaakiertohypyn, linja pysyy samana ja pakkivaihde päälle ja kroppa pysyy aikalailla samassa asennossa koko aika ja koira putkeen. Markon näyttäessä toimi kuin unelma. Todellisuudessa minä + Ama.. Ei niinkään hyvin. Sitäpaitsi valitsin valssin sijasta (ennen putkea) persjätön. Plussapisteitä mulle! : D No mutta kuitenkin, takaakiertoon lähti hyvin. Vaihdoin vain liian aikasin kättä ja sain Aman menemään takaakiertoon seuraavalle hypylle. Eli sama käsi mikä ohjasi ekan hypyn, piti hallussa sen verran että päästi tokalle hypylle oikealta puolelta. Tässä junnattiin hetken aikaa. Ama on niin pirun herkkä pienellekin liikkeelle ja mä taas en malttanut pitää käsiä riittävän kauan ohjaamassa kun ryysin eteenpäin. Sain kuitenkin onnistumaan tämänkin pätkän hienosti persjätön kera, mutta se seuraava pätkä olikin pientä sekoilua..

Siellä mä juoksin hekottaen taas kilpajuoksua Aman kanssa. Suurin osa ajasta treeneissä menee siihen nauramiseen, missä mun keskittymiskyky on?? : D Takaakierto tai no oikeastaan päällejuoksu eri suunnasta kuin aiemmin toimi mutta takaaleikkaus seuraavalle hypylle kusi täysin. Ama hyppeli suuntaan sun toiseenkin ja mä oikeesti jouduin keskittymään joka kerta ennen hypylle viemistä että nyt hartialinja tohon suuntaan ja käsi noin ja noin.. Ei se kauhean lyhyellä loikalla noita ottanut, eli treeniin takaaleikkaukset pienillä kurveilla. Kun tehtiin tuota pätkää uudestaan, Ama raasu törmäsi jotenkin siivekkeeseen. Eikä ohjauksessa tapahtunut mitään ihmeellistä enkä rääkynyt sille tai mitään. Se vaan meni päin, hassu koira. Onneksi sitä ei ainakaan treeneissä näyttänyt sattuvan.. Jatkettiin parilla hypyllä ja liike oli ainakin kunnossa..

Oli kyllä taas kiva käydä treenaamassa Aman kanssa, Maijukin sanoi että meno on muuttunut selkeästi viime syksystä.  : ) Kyllä meistä vielä hieno parivaljakko tulee. Ekaks vähän treenataan.. ; ) Mouhiksen treenit on kyllä ihan superhuiput vaikka menikin yli 12 kun olin kotona.. Huoh, aamulla taas töihin.. : (

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s