Jalat solmussa

Lauantaina treenattiin agilityä SDP’llä Anun ja Maijun kanssa. Ama sai aloittaa pituustreenillä, aluksi taisin taas huiskia kädellä miten sattuu.. :O Sitten sain ohjeeksi että pituus pitäisi treenata samalla tavalla kuin normihyppy, onhan tuo vaikeaa ajatella että tekisi samanlaisen ennakoivan ennen hyppyä, mutta kyllä se lopulta oli hyvä vaihtoehto. Aman sain kääntymään paremmin ennakoivalla, Anun palkkaukseen ei lähtenyt mukaan. Ei siis välitä jos jollain muulla on lelu.. Lopulta vähän testailtiin että osaako arvioida hypyn pituutta, alkuun ihan parilla lyhyellä palikalla ja lopussa täyspitkänä (maxi). Osasi jonkun verran arvioida, mutta treeniä tuo vaatisi kovasti jos haluaisi saada kääntymisen tiukaksi. Mä tosin olen tyytyväinen siihen jos edes vähän jarruttaa ennen isoa loikkaa eikä lähde huitsinnevadaan hypyn jälkeen.
Sitten jatkoin tauon jälkeen twistitreeniin, eti hemmetti ku jalat oli solmussa, tein aluksi ihan väärin, pyörin paikoillani, teinkin jo valssia ja päällejuoksua ja mietin miksi ihmeessä tuo twisti on niin hanurista. Anu välillä huutelikin mulle että väärä puoli ja ja väärät jalat jne.. Kyllä se sitten lopulta onnistui mutta ei se kaunista ole, en mä muutenkaan tykkää tuosta ohjauksesta jostain kumman syystä. Olisko peruuttaminen se syy? Ihan vain yleistyksenä naiset kun eivät välttämättä ole kovin hyviä tässä. : D Tein molempia puolia, mutta monesti olin jo liian myöhässä ja pari kertaa jouduin sanomaan Ampulle vähän rumemmin kun ei lähtenyt takaakierron ohjaukseen mukaan. Ryysi vaan miten sattuu, onneksi tätä nykyään tapahtuu todella harvoin nimittäin alkuunhan tuo oli todella iso ongelma.
Tauon jälkeen tein sitten pientä ratapätkää, keppikulma oli umpikulma ja lähellä seinää ja aitoja (siis kentän aitoja ; )). Alkuun Ama suikkelehti minne sattuu kunnes sanoin sille jotain että pitää keskittyä yms ärähtäen niin johan alkoi keskittymään, menee vaan välillä niin kaamealla vauhdilla kohti keppejä että aivot tais jäädä jo edelliselle esteelle.. : D Tämäkin onnistui parin hinkkauksen jälkeen, ei Inka olisi koskaan osannut hakea keppejä niin että jään sinne puoliväliin seisomaan ja odotan paikoillani. Pari rimaakin tuli alas kun lähti vähän kaasu pohjassa juoksemaan, huomautus näistä ja rimat pysyi ylhäällä. Korkeudet (55-60cm). Tehtiin myös vähän keinua, vedätyksellä. Ei tullut läpi ja ihan ok vauhdilla, en nyt jaksa jurputtaa joka kerta tuosta keinusta että voisi nopeammin mennä jnejnejne. A-este oli hyvä, vauhdilla alastulolle. Eikä tullut kertaakaan läpi. Puomiakin tehtiin lopussa hetsaten, kun jäin jälkeen alastulo oli vino. Huoh. Mutta vedättämällä tosi hyvä ja suora. Tarvis varmaan tuohon vinouteen puuttua tai siis treenata suoraan.
Kiina sai höntsäillä vähän seuraamisjuttuja, ihan parin askeleen ja niin että piti paikkansa ettei edistänyt. Teki aikas reippaasti ja kivasti. Söi myös ystävällisesti Aman botista lukon. Voi helevatan helevatta. Ajattelin alkuun että se muovilukko on vaan hajonnut, mutta tarkemman tutkailun jälkeen totesin että todisteena näkyi hampaanjälkiä. Täytyy siis muistaa ostaa uusi lukko Aman takkiin. Kiina on aiemminkin vähän syönyt ympärillä olevia juttuja.. : D
Miksi ihmeessä koira ei toimi?

Tätä pohdin keskiviikon tokon kimppatreenien jälkeen.. Ja keksinkin ratkaisun.
Oltiin isolla porukalla treenaamassa pirkkahallin kupeessa. Kiina sai tehdä seuraamista, liikkuri käskytti ja palkkailin alkuun siitä, että seuraa käskyä annoin mutta ei saa lähteä liikkeelle ennenkuin itse liikun. Kerran meni hämyyn. Seuraaminen oli ihan surkeeta, välillä kontakti laahasi ja Kina otti etäisyyttä. Ja kaikista huipuin juttu oli se että perusasennot oli todella surkeita. Joka kerta (vaikka annoin kropalla vihjettä että stoppi tulossa) meni liian eteen ja peruutti paikalleen, en sitten tietystikään palkkaillut näistä. Otettiin parin askeleen kera, mutta ei toiminut. Kokeilin myös lelun kanssa seurauttamista, viretaso pysyi hetken aikaa tosi kivana. Voisi alkaa tosissaan tätä työstämään että hetsaisi lelulla ja seurauttaisi. Kontakti on paljon kivempi, mutta työtä tämä vaatii kun olen aina palkannut seuraamistakin nameilla. Tässä siis seuraava haaste mulle ylitettäväksi! Eli taas huomasi, että Kina tuppaa edistämään seuraamisessa ja vasemmalle käännös on taas niin hirveä kuin olla ja voi. Ehkä olen kriittinen, mutta mitä sitten. Näitä vaan pitäisi hioa kun ei se koko seuraaminen perustu siihen itse seuraamiseen vaan kaikkeen muuhunkin. Liikkuroituna tuntui että olin kuin jähmeä paska liikkuessani ja tosi könkkö ja taas tuijotin Kinaa jonkun verran.
Liikkeestä seisomista liikkuroituna, teki aluksi ihan hyvin jonka jälkeen alkoi meno menemään alamäkeen. Alkoi menemään maahan, autoin seisomaan ja tein stoppitreeniä vapaana hillumalla. Toimi, mutta kun liikkuroituna tehtiin, ei ottanut onnistuakseen. Tein sitten niin, että joku taisi huudella jotain mutta tein oman pääni mukaan. Lopussa teki oikein ja siitä superpalkka vaikka olikin tosi epävarma.
Lopussa luoksetulo sivulleasti. Tuli taas tosi rumasti sivulle, huoh. Niinhän se on nykyään mennyt että yleensä ensimmäinen rumasti ja pari seuraavaa tosi nätisti. Sainkin vinkkiä (niin yksinkertaista muttei voi itse sitä tajuta) että auttaisi heti ensimmäisellä kerralla koiran sivulle kunnolla. Niin ei tarvis älähtää kun tekee huonosti. Anunkin kanssa juttelin että Kina kuitenkin on sellainen koira joka aina yrittää kunnolla. Epävarmuus vaan paistaa niin Kina menee vähän lukkoon. Ja sitten kun mulla palaa käämit, lopputulos on selvä.
Tein vielä tauon jälkeen itekseni seuraamista jossa oikein kiva meininki, sekä liikkeestä seisomista. Kina teki joka kerta oikein ja mallikkaasti, tajusin että missä vika oli kun aiemmin sitä hinkattiin. Maahanmenokäsky (plats) on tosi jämäkkä ja stop käsky seisomiselle on sellainen sievä, vähän jopa lässyttävä hiljainen.. Ja aiemmassa treenissä stop-käsky tuli voimakkaasti. TYHMÄ minä! Kyllä koiran pitäisi osata erottaa käskyt, mutta näköjään se oli nyt vaikeaa. Ja täytyisi aina muistaa käskyjen äänenpainot, helpottaa huomattavasti.
Sitten loppuun paikkamakuu, meni maaten Anun plats käskyllä (vieressä Luun kanssa) ja josta käskin ylös ja vasta uudestaan maahan, paikkamakuu oli tosi levoton, vaihtoi kankkua pariinkin otteeseen sekä nuuski ilmaa ja pää pyöri. Kävin kuitenkin palkkailemassa väliajoin. Ylös nousi ei-nyt-silleen-reippaasti mutta kuitenkin nousi. Mietinkin että Kinalle vois alkaa laittamaan nameja maahan tai namikippoa eteen jotta pään pyöriminen saadan pois tai sitten opettaisi pään laittamisen maahan. Taidan kokeilla tuota ensimmäistä vaihtoehtoa ensiksi ja katsoa miten vaikuttaa.
Käytiin vielä lenkillä lopussa ja pohdin ääneen että miksi kokonaisuudessaan treenit eivät olleet onnistuneet, se johtui siitä että mua jännitti kun tehtiin liikkuroituna. Kun en ole oikeastaan tehnyt taas aikoihin niin.. Vaikkei ajattelekaan koko asiaa.. Ja se heijastuu koiraan joka toimii epävarmemmin ja josta mulla palaa käämit. Eli nyt kesällä pakko alkaa käymään enemmään kimppatreeneissä ja oikeasti laskea sitä kriteeriä suorituksiin. Kun Kina kuitenkin yrittää parhaansa. JA palkkaamattomuus suorituksista vain pahentaa asiaa. Mutta toki tämä ei tarkoita sitä että vääristä suorituksista pitää palkata vaan auttaisi sitten helpomman kautta oikeaan jotta pääsee palkkaamaan ja nostamaan koiran itsevarmuutta.
Räpsin paljon kuvia treeneistä, kuvausinto taas nousee kohti huippuaan kun tuota valoa riittää



Lisää galleriassa >> www.leanissinen.kuvat.fi
Kesä tuloillaan!
Ja Inkan oli aika saada uusi kuontalo. Ai mitenniin mummon tukka on “vähän” räjähtänyt? : D


Ja Inkan trimmaaminen on niin helppoa, mulla meni 50min aikaa (ja oikeastaan ei sitäkään kun pidin pienen breikin) ja Inkasta kuoriutui sievä pieni tytteli. <3


Onhan tuo Inka oikeasti aika kirppu bt, paljon pienempi kuin Kina. Toki Inkan lihaskunto on valitettavasti muuttunut huonompaan suuntaan. En voi vieläkään uskoa, että Inka täyttää heinäkuussa jo 12 vuotta. Ikinuori Inkerini. <3
Kina ja uusi luupanta (2€ heräteostos mustista ja mirristä : ))

Samalla piti tosiaan vaihtaa kesärenkaat, mutta renkaiden vaihto jäikin yhteen renkaaseen.. Tähän voisi lisätä että helevetin lukkopultti!!! Leikitin sitten Kinaa ja tokoilin sen kanssa kahtena päivänä kangasalla. Molempina päivinä seuraamista, luoksetuloja sekä liikkeestä seisomista. Seuraamiset oli kivoja, kontakti pysyy, tippuu tosi harvoin ja tsemppaa kivasti. Täyskäännöksen jälkeen tuppaa menemään liian eteen istumaan. Tein myös taas pyöritystä, takapään hallinta ei ole kovin hyvä. Pitäisi alkaa treenaamaan sitä kippotemppua niin että etutassut on kupin päällä (tai vadin) ja takapää pyörii. Seisomiset oli kivoja, nyt ei mennyt kuin kerran maahan ensimmäisenä päivänä. Pakko aina katseella varmistaa että jääkö seisomaan vai ei, tästä on tullut mulle epävarma juttu jota epäröin oikeastaan joka kerta. Luoksetulot oli hyviä, tuli vauhdilla ja paikka sivulla oli hyvä eikä ottanut pomppua jalasta.

Eilen treenattiin lisäksi myös ruutua. Nyt tempo oli hyvä, lähti vauhdikkaasti ruutuun. Tein 4 kertaa ja jätin siihen, ajattelin että näyttöruutua joskus myöhemmin. Sitten kun vauhti ruutuun on taas tosi hyvä. Tein myös ruudun loppuosaa. Pari kertaa käskin Kinan maahan ja lähdin liikkumaan ja huusin seuraa käskyä. Lähti molemmilla kerroilla hyvin. Sitten Kina ruutuun makaamaan ja lähdin liikkumaan. Ekalla kerralla avitin päänkääntämisellä kun lähdin ruudusta katsottuna vasemmalle kävelemään. Tarvis varmaan sitä toistakin puolta kokeilla joskus.. ; ) Tuli kivalla temmolla, ei epäröinyt ollenkaan ja jarrutti hyvin sivulle tullessaan. Pari kertaa vielä tätä mutta ilman päänkääntöä ja Kina oli hyvä joten sai halipusupalkkaa ja lelupalkkaa lisäksi. : ) Virtaa vielä riitti niin tein kisamaisen luoksetulon (alo) ja seuraamista muutaman metrin. Eli pienet kehut liikkeiden välissä. Teki hyvin joten lopetin treenit siihen. Sitten päästin Kinan riekkumaan pitkin pihaa ja se oli onnellinen, perhanan akka yritti purra mua taas!!! Joista noottia TAAS…




Loppuun vielä ilouutinen, pitkän ajan pohdinnan jälkeen ostin uuden läppärin. Kävin hulluilla päivillä (pari viikkoa sitten) katsomassa yhtä acerin 400e konetta, kävi ilmi että se olikin aika onneton paketti niin mietintä jatkui. En halunnut sijoittaa läppäriin rahaa ihan tuhottomasti koska edellinen koneeni HP maksoi 800e ja oli tarkoitettu yrityskäyttöön ja jonka piti oikeasti olla pro (todellisuudessa aika susi). Siis että tavallinen kone ei riitä jos käsittelee kuvia (isoja sellaisia!) ja HD videota, kapasiteetti harvemmin riittää tai jos riittää niin saa olla tosi hyvät hermot. No miekkosen kanssa tutkittiin eri vaihtoehtoja ja lopulta päädyin Samsungiin Acerin tai HP’n sijasta. Sitäpaitsi Samsungissa on 24kk takuu kun taas noissa kahdessa jälkimmäisessä vain 12kk. Ja kyllä nyt on hienoa! Hermot ei enää rasitu, voin purkaa kuvat ja videot omalle koneelle ja käsitellä niitä ilman että kone kaatuu koko aika. Kyllä tekniikka on ihanaa (silloin kun se toimii : )).
Tippaleipiä ja ilmapalloja!
Tänään pitkästä aikaa kisaamassa (viimeksi tammikuussa) Aman kanssa pitkän tauon jälkeen. Tulostavoitteita ei varsinaisesti ollut vaikka voittajille olimme Anun kanssa ostaneet muiden vappu-aiheisten palkintojen lisäksi myös pienen vappupallon. : ) Siihen siis tähdättiin, todellisuudessa en tähdännyt oikein mihinkään vaikka olisihan se kiva ollut jos nolla olisi ollut helposti tyrkyllä. Hain Aman jo lauantaina meille yökylään, illalla käytiin tunnin metsälenkki koko porukalla. Kiina aka pönttöliisa sai noottia kun juoksi taas Viiviä päin metsässä, joka kerta sanon ja tuntuu ettei mikään kerta mene jakeluun että niin ei saa tehdä. Annoin tällä kertaa sitten huutia enemmän kuin aiemmin. Siis ärähdin kovempaan ääneen.. No ei mitään, lenkki jatkui vielä jonkun aikaa ja autotie alkoi näkymään ja missä Kiina on.. Se istuu siellä missä vähän aika sille möykkäsin. Se jäi sinne kököttämään. Hölmö. Huusin vaan, että meinaakohan likka tulla vai jäädä. Kina tuli sieltä hiipien ja jatkoin kävelyä ja aina kun käännyin Kinaa kohti, se jähmettyi. Pari kertaa teki tätä kunnes kutsuin luokse ja tuli niin madellen kuin olla ja voi.. : D
No mutta niihin itse kisoihin. Eka rata oli Herralan käsialaa. Yleensä olen aina pitänyt Herralan rataprofiileista, mutta tällä radalla (sekä päivän muilla radoilla) oli aika ahtaat estevälit maxikoirille. Huomasin taas videota katsellessa, että rääyin riman päällä Amalle, että ei ihmekään että se tuli alas. Mutta toki nuo tuplarimatkin saattavat vaikuttaa koska harkkaesteillä meni tuplarimojen välistä ja alta!! Kokonaisuutena rata oli ihan ok, tuntui että puomi oli oikeasti hidas. Mua vaan yksinkertaisesti jännittää noi kontaktiesteet kisaradoilla jostain kumman syystä. Ja siksi ääni muuttuu käskyttävämmäksi kontakteille, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia.. :O Alun sain suoritettua suunnitelmien mukaan, mutta takaakierron jälkeiselle hypylle (nro 4) olisi kannattanut miettiä vastakäännöstä / jaakotusta ym. En suunnitellut tätä ja Anun kanssa jutellessani tajusin että ei tuu onnistuun sillä ohjauksella mitä meinaan.. No mutta yllättävää oli, että onnistui. Kun tein pienen stopin, Ama reagoi ihan hyvin. Mutta pitäisi myös harjoitella niitä jaakotuksia ym muita tuolla kisakentillä. Oon niin huono tekemään mitään muutakaan “kikkailua” kisaradoilla. Ennakoiviin valsseihin (tai jotain ainakin sen tapaisia) reagoi ihan hyvin kun videoita katselin, paitsi loppusyherössä. Ihan itteni piikkiin voin laittaa, olin kyllä suurinpiirtein oikeaan aikaan paikalla mutta homma meni lekkeriks kun aloin nauramaan. Tokavika rima tippui (hyppykulma tosi huono ja tuplarima) ja tulos oli kymppi. Jolla sitten sijoituttiin kolmanneksi. Nollia taisi tulla yksi kappale!
Päivän toinen rata oli Johanna Wutrichin käsialaa. Ja se oli kiva! Ei mitään kummoisia kikkailua (tosin virhepaikkojakin oli) ja ihanaa päästelyä kaasu pohjassa.. No Amalla se kaasu taisi jäädä sitten päälle ja hyllytettiin kun ryysi pituuden jälkeen putkeen. Siis loogisesti ajateltuna Ama teki ihan oikein, itteensä saa syyttää kun käsi ojossa ohjaa. Tämä asia mistä Suoknuuti on mua läksyttänyt, eikä sitä voi yksinkertaisesti muistaa. Ei heitetä koiraa ellei saa mennä tukka putkella. Pöh. Muuten rata oli ihan ok ilman tuota kaasuttamista. Puomi oli taas hitusen hidas. Taas käskytin. Hyi mua. Keppivirhettä en ihan ymmärrä, seisoin paikoillani. Amalla oli tilaa pujotella, mutta kaahotti ekasta välistä suoraan kolmosväliin. Ehkä se tuli niin vauhdilla ettei jarrut toimineet?!
Mutta olipas kivaa kisata pitkästä aikaa! Viikonlopun aikana sai kuulla tosi kivoja tuloksia kisakentiltä, mm. Luulle 1x 0-voitto, Nipsulle tuplanollat ja lukemattomia muitakin hienoja tuloksia! : )
Kelpiet kuvina

Laitoin galleriaan (pitkästä aikaa!!) muutamia kuvia Ama ja Pipa kelpieistä.
>> galleriaan
Hei mulla oli fiilistä! :)

Maanantaina oli pakko ennen seuran kouluttaja kokousta mennä treenaamaan lähikentälle tokoa Kinan kanssa. Sunnuntaista jäi niin paljon hampaankoloon että oli pakko paikata tilanne. : ) Ja sehän oli ihan kuin eri koira taas! Fiilis oli tosi kiva, teki seuraamista super kivasti ja asenne oli kohdillaan, yrittämisen meininkiä. Tein tosi pitkät pätkät seuraamista (tosin palkkailin välissä nameilla ja kehuin) ja tein käännöksiä ja pyöritystä. Kontakti oli tiivis ja hyvä koko ajan. Huhhuh mikä ero sunnuntaihin! Tein myös liikkeestä seisomista sekä maahanmenoa, paristi meni seisomisessa maaten, autoin ja korjasin ja teki sen jälkeen oikein. Tein myös sitä että välillä maaten ja välillä seisomista. Kaikki oikein. : ) Tein myös luoksetulon stoppeja puuta kiertämällä, teki oikeesti kaksi stoppia kahdesta tosi hienosti. Loput muutama läpijuoksulla. Loppuun vielä pari luoksetuloa sivulle kovalla vauhdilla ja remmipalkalla kun lelut jäi sisälle. Mahti Kiina, olin kyllä kovin yllättynyt että se asenne ei ollutkaan kadonnut kauas. : )
Totesin että se kun trimmaa koiran (ja varsinkin tuollaisen pissaliisan kuin Kina) ennen treenejä, ei treeneiltä voi odottaa kovasti kun likka veti näköjään herneet nenuun nyppimisestä. Huhhuh. Tämä siis tapahtui sunnuntaina..
Sunnuntain treenit

Sunnuntaina oltiin treenailemassa Sirpan ja koirien kanssa. Ama sai hyppiä 50-55cm rimoja pitkästä aikaa, viimeksi maxikorkeuksia silloin tammi-helmikuussa. Rimoista sen verran, että ihan ok pysyivät ylhäällä treenimäärään nähden. Ama tuntui hyppäävän medihyppyjä nostamalla koipia mahan alle, mutta en jostain kumman syystä kiinnittänyt huomiota kuinka hyppää korkeampia rimoja. Tarvis fyssariaika varata Amalle! Alkuun ajattelin etten noista rimoista sille huomauta ollenkaan, edes nätisti. Mutta yhdessä takaakiertokohdassa rima alkoi tulemaan jopa muutamia kertoja alas ja nätisti sanoin jotain höpönhöpöö. Seuraavien kertojen aikana katsoin omaa liikettäkin niin että annoin sille tilaa enemmän, tai ainakin yritin.
Alkuun tehtiin ratapätkää 14 esteen mittaista. Keinu oli madallettuna enkä jaksanut laiskana sitä nostaa. Kepit meni hyvin, pimeä putkikulma (jota ennen tein valssin) tuotti mulle hankaluuksia, meinasin olla Aman edessä sen mennessä putkeen. Takaakiertohypyn rima tosiaan tuli muutamia kertoja alas joista kivasti huomautin. Alkoi toimimaan ja kun katsoin että varmasti annan koiralle tilaa laskeutua hypyltä. Seuraavaksi takaakiertohyppy taasen ja hyppy-muuri-hyppy yhdistelmä ja ainakin kerran jäi muuri välistä kun reitti kaarsi vähän oikealle. Hypyn ja muurin välissä oli noin 4m eli olisi kyennyt sen suorittamaan vaivalloitta, mutta otin sitten vähän vastaista käyttöön niin alkoi sujumaan. Hypylle jaakotus (joka toimii kuin rasvattu) ja siitä puomille ja hypylle. Juoksin puomin ohi reippaasti ja joka kerta Ama jäi hienosti kontaktille. : ) Tein samaa ratapätkää vielä ainakin kerran uudestaan ja jäätiin samoihin juttuihin hinkkaamaan joten en aloittanut alusta. Tein vähän sellaista hyvän mielen treeniä ja sehän oli sitä! Loppuun vielä vähän kontaktirallia, kauheeta kiitoa kontaktilta toiselle ja teki tosi hyviä toistoja. Kerran himmaili a-esteellä, mutta hetsatessa tämäkin poistui. : ) Lopussa vielä keppejä ja pussin leijeröintiä, Ama teki hienosti töitä. : )
Kiina piina pääsi taas lopussa vähän agilityilemään, Kiina meni putkea ja paria siivekettä ilman rimoja sekä puomia etupalkalla. Ja oli huisin kivaa, puri sitten mua taas pari kertaa käteen. Ärähdän noista mutta akka on niin tohkeissaan tekemässä töitä niin en kauheasti jaksa välittää. Kun ei se sitä tahallaan tee. : ) Ulkona vielä tokoiltiin, ruutua joka oli aika surkea esitys. Haki kyllä alustalle mutta tosi laiskasti. Palkkasin kuitenkin joka kerrasta kun taukoa on ollut. Seuraaminen oli todella hirveää, ei yhtään asennetta! Parissa kohtaa tsemppasi tosi hyvin mutta sitten fiilis latistui ja muuttui ihan kauheksi. Yritin virittää ja hetsata mutta ei siitä tullut mitään. Ajattelin sitten että teen pari luoksetulon stoppia loppuun. Eikä siitäkään tullut yhtään mitään, ärsyynnyin vaan entisestään. Stopit oli luvattoman huonoja ja hitaita. Tein lyhyemmältä matkalta ja hetsaten eikä juuri parantunut. Ja alkoi vapaasti hengaillessa ja käskyn saadessaan tarjota maahanmenoa. Huhhuh. Autoin muutamia kertoja ja yritin vaatia mutta ei niin ei. Oli loppuun pakko tehdä pari luoksetuloa sivulle ja palkata niistä kuin ne olisi olleet maailman parhaimpia suorituksia vaikka v-käyrä oli kieltämättä noussut aika korkealle. Sirpallekin totesin että näin surkeeta esitystä ei oo sitten aikoihin nähty, kasviksen kanssa juttelin menneellä viikolla ja kehuin Kinan treeniasennetta ja nyt täytyi kyllä perua sanat.
Loppulenkillä käytiin vähän kuvailemassa haukkuja, Kiina keskittyi papanoiden imuroimiseen ja Ama ja Pipa näkyivät enemmänkin linssin edessä. Viivistä ei tullut otettua yhtään kuvaa. : (




Kina 4v
Silloin kun kasvattaja Kirsiltä lähdin, en vielä tiennyt mitä maailma tuo tullessaan.

Ensimmäisinä päivinä pääsin jo pihahommiin, äitin auttaminen oli kaikista kivointa. En vaan silloin vielä ymmärtänyt mitä ei sana oikein tarkoittaa.. (Äiti hoki sitä kun revin jätesäkkiä auki). Mutta oma piha oli kaikista hienointa. Ovesta pääsi ulos äkkiä, pysty juoksemaan spurttia ja tulemaan sisälle kertomaan, että hienoo on ja taas jatkamaan spurttailua. : )

Pääsin tutustumaan Inkan hiiriin, ei ne ollutkaan niin kivoja kun äiti aatteli.

Pääsin maistelemaan uusia makuja mm; jäätelöa, kanaa, nakkia, vesimelonia, kurkkua. Kaikkea piti alkuun nutustella ennen kun mä nielaisin herkkupalan. Enhän mä voinut olla varma mitä äiti mulle syöttää.

Jo nuoresta pitäen mä menin lujaa ja joka paikkaan. Sen jälkeen paikka saatettiin tutkia uudestaan, joskus mä saatoin jäädä johonkin jumiin ja aloin kiljumaan, äiskä tuli pelastamaan mut!

Tutkin maailmaa myös ruohonjuuritasolta..

Aika varhain opin jo tämän ilmeen; “mä en oo tehnyt yhtään mitään, se en ollut minä”

Opin myös leikkimään sitä leikkiä, että näytän siltä että ymmärrän mitä äiti tahtoo vaikken välillä ymmärtänyt (tai halunnut ymmärtää) yhtään mitään.

Sain paljon uusia ihania kavereita.

Ja näillä eväillä (+ kaikilla muilla) aloin kasvamaan aikuiseksi ja nyt oon jo 4 vuotta. Äiti sanoo ettei mulla oo vieläkään aivoja, en ymmärrä mitä se sillä tarkoittaa. Mutta se joskus vielä kutsuu mua pönttöliisaksi, hölmölapseksi ja aivottamaksi apinaksi.
Onnea pikku tirpalleni, onhan tuo Kiina aika omalaatuinen ötökkä. Päivääkään en kadu sitä, että juuri Kiina tuli mulle. <3 Vaikka aiheuttaakin noita harmaita hiuksia aika usein tempauksillaan. : )
Kelpietreffeillä

Olin eilen Kinan kanssa vääränrotuisena Ahmakulman kelpietreffeillä. Kuvailin koiria ja pääsin itsekin vähän treenaamaan. Kiina aloitti ruudulla. Ruutua ei olla tehty törkeen pitkään aikaan, varmaan ehkä syksyllä viimeksi. Tehtiin toistoja alustalle johon hakeutui ihan ok vauhdilla. Muutama kerta näyttöruutuun mutta meni vähän lekkeriksi touhu. Muuttui epävarmaksi ja oli pakko laittaa taas alustaa kehiin. Tätä tarvisi treenata lisää, pari alustalle yksi tyhjä ja taas alustalle. En kovin huolissani ole tuosta kun ei olla treenattu. : ) Tehtiin myös ruudun loppuosaa, seuraa käskyllä pari kertaa makasi vain ruudussa, oli varmaan ihmeissään että kun vapautusta ei tullut. : D Otin pari kertaa maahanmenoa ja seuraa käskyä perään, onnistui! Sitten ruudusta pari kertaa, hyvin hakeutui oikealle puolelle vartaloavulla. Tein myös itekseni seuraamista, nyt seuraaminen kokonaisuudessaan oli laimeaa, pari hyvääkin pätkää mutta saisi olla täpäkämpi. Tein myös ohjattua noutoa vasemmalta, oli tosi epävarma hakemaan kapulaa. Mutta eiköhän tämäkin treenaamalla parane, tein siis vauhtinoutona. Pari merkin kiertoa ja välillä luoksetulon pysäytyksiä. Teki ihan hyvällä draivilla. Loppuun vielä luoksetuloja. Pari kertaa vauhtina ja palkkasin cuzilla. Loppuun suoraan sivulle, ekalla kerralla tuli tosi huonosti sivulle, jäi liian eteen. Toruin silleen suht positiivisesti ja tsemppasi vikaan tosi hyvin. Teki kuitenkin vauhdilla ja hyvän sivulletulon. Eli jotain hienonhienoa “rumaa” palautetta voi likalle antaa kun tietää mitä tekee.
Sirpa oli ystävällisesti laittanut meille vähän aamupalaa ennen treenaamista ja treenien jälkeen keittolounaan. Kiitos tarjoiluista! Kiitos vielä kuvista! Ihana joskus että mekin eksytään yhdessä Kiinan kanssa kuvaan kun aina otan muista noita otoksia! : )

Mitä sitä muutakaan lauantai-iltana tekisi kuin treenaisi?
Eli nimensä mukaisesti oltiin taas treenaamassa Anun ja Maijun kanssa lauantaina. Toki sitä monta muutakin asiaa keksisi tehdä lauantai-iltana kuin treenata koirien kanssa.. Mutta.. Intressit ovat tuolla treenien puolella.. ; )
Ama tuli jo iltapäivällä mun luokse kun Sirpa ystävällisesti sen tiputti meille.. Aman edelliskäynnistä on jo kulunut aikaa joten heti tavatessaan mun piskit, heittäytyi selälleen ja ruikki siihen.. En kommentoinut asiaa millään tavalla.. Sitten hetken päästä Kina veti herneet nenäänsä kun rapsutin Amaa ja kusi lammikon. Kina sai kiitokseksi tästä kylppärihoitoa hetkeksi aikaa ja sanoin kyllä kovaan ääneen mielipiteeni tuollaisesta mielenosoituksesta. Vapautin sen kylppäristä jonkin ajan päästä toteamalla että noni joko riittäis, en kehunut enkä torunut ja tilanne hoidettu.
Illalla mentiin treenaamaan vähän agilityä ja tokoa. Ama pääsi eka hinkkaamaan keppien tiukkoja takaaleikkauksia. Helppoa oli se kun lähetin kepeille (avokulma) paikoiltani ja kipitin toiselle puolelle. Maiju oli namipalkan kanssa keppien loppupään jälkeen. Teki hyviä toistoja eikä mun liikkeestä välittänyt yhtään. Sitten kun lisäsi keppien sivuun hypyn niin johan homma vaikeutui. Pari kertaa hypyltä tullessaan ryysi kakkosväliin katsomatta, linja ehkä osoitti sinne mutta silti pitäisi osata hakea eka väli. Tein helpotettuna ja sitten taas hypyn kautta. Nyt onnistui! Parin toiston jälkeen huilimaan.
Tauon jälkeen tehtiin samaa hommaa mutta umpikulmalla. Tämä sujui selkeästi paremmin kuin avokulma. Muutamia toistoja taas pelkältään ja sitten hypyn kanssa. No problemo! Jätin toistot siihen kun teki hyvin. : ) Tauon jälkeen kolmella siivekkeelle välistävetoja. Herranpieksut se on perseestä. Mä en niin osaa noita, jalat menee miten sattuu. Ekan ja tokan hypyn vedossa on silleen suht hyvissä ajoin mutta toisessa välissä ja totaalisesti myöhässä. Kyllä se aika sattuman kauppaa oli että sain onnistumaan. Ama loikki minne sattui kun en ollut ajoissa. Kyllä on vaikeaa! Takaakierto päällejuoksut oli helpompia. Eka tein silleen että oma liike oli koukeroa (mistä mulle ystävällisesti huomautettiin : )) ja täten siis huonoa. Yritin tsempata ja kun Maiju huuteli mene-käskyjä mulle mä olin ajoissa! Tein sekä vasemmalta ja oikealta takaa. Vasemman puolen takaakierrossa (eli päällejuoksu oikealla kädellä) on mulle jotenkin helpompi kuin oikealta. Näitäkin tarvis treenata lisää mutta ei paha siihen nähden etten ole tehnyt moniin kuukausiin tuota treeniä.
Kiina pieni porsas oli taas ihan hepulia koko koira kun pääsi halliin. Räykytti menemään! Kevättä rinnassa ihan selkeästi! Kiina teki muutamia putkijuttuja ihan vain höntsynä. Kyllä oli kivaa! Jos sillä ei olisi ongelmia selän kanssa niin tiedä minkälainen agilitykoira se olisi, Kina on osoittanut intoa myös agilityä kohtaan ja viretaso pysyy korkealla. Tosin vain noin kymmenen suoraviivaisesti olevan esteen ajan mutta silti. Se on parempi mitä nuorempana. Mutta parempi näin koska jos se treenaisi agilityä tavoitteellisesti (ja hypyt ja kepit sun muut) se ei varmaan olisi intopiukeena. Eli koiralle parempi kun siltä ei varsinaisesti vaadita yhtään mitään aksan suhteen. : )
Tokoa tehtiin taasen, seuraamisella aloitettiin. Nyt oli taas vähän laimeaa asennetta mukana. En pitänyt siitä laisinkaan. Sain tsempattua muutamia ihan kivoja pätkiä, mutta treeniä on vielä kovasti. Olisi helpompaa jos Kina olisi isompi piski. Palkkaaminenkin olis paljon mukavempaa. : D Tein myöskin nytten pidempää pätkää, niin täyskäännöksiä kuin oikealle että vasemmalle. Kyllä huomaa että käännöksiä ei ole treenattu. Valuu ja valuu ja vasemmalle kääntyessä jyräsin jalalla kerran (ei lujaa kuitenkaan) Kinaa kohti mutta siis ihme, likka ei ottanut itseensä! Wuhuu! Tämäkin jo osittain työvoitto. Käännökset saa tulla taas supersyyniin ettei pakka hajoa.
Pari noutoakin Kina sai tehdä, pari vauhtinoutoa ja pari sivulle. Sivulle tuonnit ekalla kerralla oli huonot, taas persuuksen hinausta paikan suhteen. Aargh. Sitten tein lyhyemmältä matkalta ja palautus paikka oli hyvä. Kunhan ei vaan ahnehtisi liikaa. Negatiivista palautetta ei oikeastaan voi kauheasti antaa, paineistuu vaan. Pakko siis tehdä hyvän kautta.. Vaikka joskus tekis mieli räväyttää likalle päin näköä että mitä mieltä olen hinaamisesta mutta en nyt halua pilata sitä mitä ollaan saatu aikaiseksi. : ) Tarvii vaan pilkkoa tämäkin ja alkaa pikkuhiljaa vaatimaan parempaa. Kina teki myös siivekkeenkiertoa ja stoppeja. Seisomiset oli tosi supereita, siis jopa ihan makeita mun mielestä! Tuli ryminällä ja jarrutti kovin. : ) Ihana Kiina, tuli hyvä fiilis kun teki niin hienosti. Sekoitin myös joukkoon ihan pelkkiä kiertämisiä ja maahanmenoja. Teki perhana joka toiston oikein! Ei sekoittanut seisomista ja maahanmenoa. Pätevä apina. <3
Kyllä tuo Kiina on välillä ihan ihq koira, lopussa se sai vähän halipusupalkkaa jota en ole muistanut joka treenin jälkeen antaa. Pitäisi taas ottaa tavaksi koska se on lelua ja namia ehkä parempi palkka. : ) Se on välillä jotenkin kauhean pirteä tokokaveri kun itse muistaisi olla määrätietoisempi ja parempi palkkaaja. Mutta jotenkin menee myös siihen ettei uskalla vaatia, mutta tyhmä vaatisi jos treeniä ei ole usein. Lupauksena siis itselleni (ja koiralle) on alkaa treenaamaan oikeasti muutamia kertoja viikossa kentällä (kun lumet sulaa). Ja että syksyllä voisi jopa korkata avoimen josko tahtoisi. Tosin kyllä mä ne pari ykköstä alosta haluan.
